”Suomihan Ruotsin rakensi”, toteaa taksinkuljettaja ystävällisesti hymyillen ja jatkaa, ”kaikkihan sen tietävät”. Ja myös kertovat, mietin itsekseni. Parikymmentä vuotta sitten kun viimeksi asuin Ruotsissa harvat mainitsivat suomalaisista sukujuuristaan. Nykyään kaikki kertovat ylpeinä suomalaisista isovanhemmistaan.

Sanotaan, että lähes 700 000 ruotsalaista on suomalaistaustaista. Luvun alkuperästä en tiedä, taikka sen merkityksestä. Todennäköisesti moni tässä ryhmässä on taustaltaan myös vaikkapa irakilainen, puolalainen, britti tai tanskalainen.

Maailmanympärysmatka luokkahuoneessa

Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun oppilaista kolmanneksella on ruotsin ja suomen lisäksi kolmas kotikieli.

”Ja nyt laadimme listan esikoululaisten kaikista kotimaista”, uusien koululaisten opettaja kertoi meille vanhemmille ensimmäisenä koulupäivänä. Noin 40 oppilaan joukosta löytyi 23 kotimaata.

Listattiin maat ja laadittiin matkasuunnitelma. Kyseessä oli syyslukukauden mittainen maailmanympärysmatka. Askarreltuaan passit lapset lähtivät Ruotsin ja Suomen kautta maailmalle. Luokkahuoneesta ei tarvinnut poistua.

Oppaina toimivat vanhemmat esittelivät toisen kotimaansa omin sanoin. Kertomuksia luonnosta ja villieläimistä Norjassa, suosikkileikeistä Israelissa tai Suomen romanien koruperinteistä. Valmista kaavaa ei tarjoiltu. Jokainen vanhempi sai olla oman taustansa asiantuntija omalla tavallaan.

Kaamoksen lähestyessä passit täyttyivät leimoista. Oli loppujuhlan vuoro. Matkoistaan ylpeät kuusivuotiaat esittelivät teemojen mukaisia taideteoksiaan vanhemmilleen. Pitopöytä oli katettu koreaksi ja nyyttikestit tarjosivat herkkuja ainakin kolmelta mantereelta.

Me vanhemmat kehuimme vuorotellen koulun konseptia. Opettajat puolestaan kertoivat maailmanympärysmatkan pedagogisista mahdollisuuksista. Ympäristöopin sanastosta tulee monenkertaista kun puhutaan eläinkunnasta Gambiassa tai sääilmiöistä Islannissa. Kuvaamataidon ja musiikin tunneille matkat tuovat mukaan lauluja, tansseja ja taidekäsityksiä eri puolilta maailmaa. ”Vain mielikuvituksemme asettaa rajat”, eräs opettajista sanoi innostuneena. ”Voisimme hyödyntää näitä matkoja kaikissa oppiaineissa.”

Monikansallisuus talouselämän vahvuus

Puolitoista vuotta myöhemmin samassa kaupungissa, mutta varttuneemman yleisön ympäröimänä, eräs entinen poliitikko, kuvailee tulevaisuuden menestysyritystä. ”Yrityksen perustamisvaiheessa täytyy olla mukana porukka, jolla on taustoja ainakin 20 maassa. Se on ainoa keino luoda konsepti, joka oikeasti pärjää globalisaation aikakaudella.”

Syksyllä 2015 Ruotsin maahanmuuttokeskustelu on heijastellut lähinnä meneillään olevaa suurta muuttoliikettä ja sen edellytyksiä. Uutiset eivät ole olleet aurinkoisia.

Hieman pidemmällä tähtäimellä nousevat esille toisenlaiset viestit. Ruotsalaisen talouselämän edustajat, jotka ovat tottuneet tuomaan esille ihmisten liikkumisesta nousevat hyödyt. Ulkomaankauppa kasvaa molempiin suuntiin, luovuus ja innovointi kehittyvät ja yrittäjyys vahvistuu.

Ja ruokakaupoissa on hauskempaa. Kertoman mukaan 1950-luvun Tukholmassa valkosipulit ja oliiviöljyt piti hakea apteekin hyllyiltä. Italiasta tulleet työntekijät opettivat sitten ruotsalaiset uusille tavoille. Niistä ajoista on edetty kohti yhä monipuolisempaa tarjontaa, vähän kuten ruotsinsuomalaisen esikoululuokan juhlissa.

Ruotsinsuomalaisen koulun oppilaiden tulevaisuutta ei voi ennustaa. Mutta jos entisen poliitikon arviot pitävät paikkansa, on koulun oppilailla erityisen hyvät edellytykset yhdistää osaamisensa ja hyödyntää taustojaan. Ja siten Suomi, yhdessä monen muun maan kanssa, voi jatkaa Ruotsin rakentamista. Odotan mielenkiinnolla keskusteluita Tukholman taksikuskien kanssa 2020-luvulla.