Ruotsin aikuiskoulutus ottaa historiallisen askeleen kohti elinikäistä oppimista

Ruotsissa aikuiskoulutus kokee vuoden 2022 aikana suuren askeleen. Työsuhdeturvalain muutosten mukana otetaan käyttöön myös opintotuki jo työelämässä oleville jatkokouluttautumista mahdollistamaan. Kysyntä laadukkaalle aikuiskoulutukselle on kasvussa, mikä avaa markkinamahdollisuuksia myös suomalaiselle koulutukselle.

Nainen seisoo puistossa
Emma Koivunen työskentelee EDUFI-harjoittelijana Tukholman-suurlähetystössä marraskuusta 2021 huhtikuun 2022 loppuun asti. Emma valmistuu keväällä luokanopettajaksi Turun yliopistosta ja toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä koulutuksen kehittämisen ja kansainvälistymisen tehtävissä.

Panostuksia koulutuksen jokaisella asteella

Ruotsissa koulutus on ollut pinnalla keskustelussa etenkin näin syksyllä koittavien vaalien kynnyksellä. Koulutuksesta uskotaankin tulevan yksi vaaliteema. Pian valmistuvana kasvatustieteen maisterina ja luokanopettajana olen mielenkiinnolla seurannut Ruotsin koulutuskysymyksiä. Panostuksia, selvityksiä ja hankkeita on nähty aina päiväkodista aikuiskoulutukseen asti.

Nyt Ruotsi ottaa historiallisen askeleen aikuiskoulutuksen suhteen. Ruotsin työsuhdeturvalain muutosten mukana otetaan käyttöön uudenlainen opiskelun tuki, joka vapaasti käännettynä on nimeltään muutos- tai siirtymäopintotuki (omställningsstudiestöd). Opintotuella halutaan luoda turvaa työmarkkinoille ja antaa mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoaan.

Muutosopintotuella joustavuutta ja turvaa työmarkkinoille

Suomen aikuiskoulutustukea muistuttavan opintotuen on tarkoitus mahdollistaa työelämässä olevan henkilön jatkokouluttautuminen rahallista tukea tarjoamalla. Ehtona tuen saamiselle on, että koulutuksen on perustuttava viralliseen opintosuunnitelmaan ja vahvistettava työntekijän asemaa työmarkkinoilla. Myös työnantaja voi hakea samaa tukea työntekijänsä kouluttamiseen.

Pääsin EDUFI-harjoittelijana kuuntelemaan seminaaria koskien korkeakoulujen roolia uudessa opintotuessa. Ruotsin koulutusministeri Anna Ekström korosti, että opintotuella halutaan mahdollistaa niin ammatillisen puolen kuin akateemisten alojen jatkokouluttautuminen. Esimerkkinä hän antoi lähihoitajan, joka haluaa kouluttautua sairaanhoitajaksi tai juristin, joka haluaa opettajan pätevyyden pedagogisilla opinnoilla.

Uudenlainen tuki ja sen seurauksena kasvava kysyntä avaavat mahdollisuuksia suomalaiselle koulutukselle

Työsuhdeturvalain on määrä valmistua keväällä 2022 ja astua voimaan 30.6.2022. Vielä ei ole päätetty, voiko opiskelutukea hyödyntää ulkomailla suoritettaviin opintoihin tai sellaisiksi rinnastettaviin, mutta keskustelua puolesta ja vastaan käydään. Opintotuen lasketaan vaikuttavan 40 000 henkilöön vuosittain.

Lakimuutokset avaavat markkinamahdollisuuksia Suomen laadukkaalle aikuiskoulutukselle ja etenkin lyhyille, noin vuoden mittaisille koulutuksille. Opintotuen lopullista muotoutumista kannattaa pitää silmällä, sillä Ruotsin jatkokoulutuksen kentällä voisi Suomella olla jalansijaa.

Lue myös kirjoittamani CountryOutlook aiheesta!