Tämän blogini piti alun perin käsitellä virtuaalista vienninedistämistä ja suomalaista bisnesviikkoa, joka koronaviruspandemiasta huolimatta – tai ehkä jopa sen ansiosta – oli tänä vuonna entistä ehompi. Tekstikin oli jo valmis.
Juuri näinä päivinä Sambiassa kuitenkin eletään poliittisesti niin tärkeitä aikoja, että kirjoituksen kärjen oli oltava muualla. Ei tosin kaukana tai irrallaan alkuperäisestä aiheesta. Mikään ei voisi olla bisneksen kannalta kriittisempää kuin maan poliittinen tilanne ja sen demokratian ja instituutioiden tila.
Mikä Sambia?
Suomessa ei tiedetä paljonkaan Sambiasta, vaikka maiden välillä on valtava määrä yhteyksiä ja yksilötason kontakteja vuosikymmenten varrelta. Johtuu ehkä osin siitä, että Sambia on koko itsenäisyytensä ajan pysynyt rauhallisena ja vakaana. Se ei ole usein päätynyt uutisiin, vaikka toki haasteitakin on ollut.
Maan kohta lähes kuusikymmenvuotisen taipaleen puolivälissä hyvää esimerkkiä näytti hiljattain 97-vuotiaana menehtynyt presidentti Kenneth Kaunda, joka väistyi syrjään, kun Sambia 1990-luvun alussa siirtyi monipuoluejärjestelmään.
Helpompaa ja halvempaa
Demokratian, rauhan ja vakauden säilyminen ja toteutuminen arjessa on ainakin yhtä tärkeää kuin akuutteihin kriiseihin puuttuminen. Se on helpompaa ja halvempaa, ja jos siinä onnistutaan, on inhimillistä kärsimystä paljon vähemmän.
Torstai 12.8.2021 oli Sambiassa demokratian juhlaa, joka sai suomalaisen äänestäjän nöyräksi. Kun itse piipahdan parissa minuutissa hoitamassa kansalaisoikeuteni, sambialainen näköjään seisoo valittamatta jonossa vaikka koko päivän, ja tulee äänestyspaikalle yöllä monta tuntia ennen äänestyksen alkamista.
Näissä vaaleissa äänestäjillä oli erityisen painavaa asiaa. He halusivat ja saivat äänensä kuuluville, rauhanomaisesti ja demokratian keinoin. Se ei ole pieni saavutus.
Äänestäjän päivä pomona
Nuoret ja vanhemmat, miehet ja naiset, maskit kasvoillaan, vauvat kantoliinoissaan odottivat kärsivällisesti vuoroaan monisatametrisissä jonoissa. Yhdistetyissä presidentin-, parlamentti- ja paikallisvaaleissa kansalainen päätti, ketkä pääsisivät hoitamaan maan asioita ja keiden palveluksia ei tällä kertaa tarvittaisi.
Vaaleihin valmistautuminen ei ollut kaikille helppoa, eikä pelikenttä ollut tasapuolinen. Opposition toimintaolosuhteet olivat haastavat. Mutta vaalipäivänä äänestäjät olivat päättäväisiä.
Kansa on puhunut
Lusakan vaalipisteitä kiertäessäni pääsin todistamaan, miltä korkea äänestysprosentti näyttää ruohonjuuritasolla. Väkeä oli valtavasti, ennätysmäärin.
Viranomaiset selvisivät siltikin vaalipäivän järjestelyistä hyvin, samoin äänten laskemisesta ja julkistamisesta. Eivät aina demokratiassakaan läpihuutojuttuja, vaikka tulos näyttäisi kuinka ilmeiseltä.
Sambian vaaleissa kansan tahto toteutui. Presidentiksi tuli valituksi bisneshenkinen talousosaaja Hakainde Hichilema. Yksityissektorin kannalta presidentin tausta lienee hyvä juttu.
Vieläkin tärkeämpiä ovat demokratia ja instituutiot. Niiden osalta Sambian näytti kyntensä.
Lue lisää:
Market Opportunities: Sambian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille