Yhdistyneiden Kansakuntien, YK:n, hankinnoissa piilee iso kaupallinen potentiaali suomalaisille yrityksille. YK-markkinat kasvoivat viime vuonna yhteisarvoltaan 18,6 miljardiin dollariin. Suurimmat hankinnat kohdistuivat lääkkeisiin, ehkäisyvälineisiin, rokotteisiin sekä logistiikkaan ja elintarvikkeisiin. Myös Suomen elinkeinoelämän ja vientisektoreiden kannalta vahvoihin tuote- ja palveluryhmiin kohdistuu jatkuvaa kysyntää.
Suurimpien toimittajamaiden joukkoon ovat nousseet Intia (kakkoseksi USA:n jälkeen) ja Kenia (10:s), mutta esimerkiksi viennistä elävä Kiina ei yltänyt 23:tta sijaa korkeammalle.
YK-järjestelmän hankintoja Suomesta tehtiin hieman edellisvuotta enemmän, yli yhdeksän miljoonan dollarin arvosta. Tässä 40 YK-organisaatiota kattavassa tilastossa eivät näy kaikki ulkomaalaisyritysten Suomesta tekemät toimitukset, jotka kirjautuvat toimittajayrityksen kotipaikan perusteella. Tavaratoimituksista kaksi kolmasosaa muodosti sairaanhoitotarvikkeet ja ICT; logistiikka sekä koulutus.
Suomella riittääkin kirittävää muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun YK:n hankintarekisteriin mahdolliseksi toimittajaksi on rekisteröitynyt 388 suomalaisyritystä, tanskalaisyrityksiä on tarjoajina kolme kertaa enemmän (1209 kpl). Vaikka YK:n ostot Tanskasta vähenivätkin viime vuonna, maa lukeutui yhä kymmenen suurimman YK-toimittajan joukkoon. Tanskalaistoimitusten arvo ylitti puoli miljardia. Tanskalaisilla lienee etua siitä, että YK:n ja Unicefin hankintakeskukset sijaitsevat Kööpenhaminassa. Hankinnoista suuri osa kohdistui ICT-, kuljetusväline-, liikenne- ja logistiikkasektoreille. Niin ikään kalliin maineessa olevat Norja ja Ruotsi pääsivät sadan suurimman toimittajamaan joukkoon. Suomi pyrkii nyt nousemaan sijalta 128 kiinnostavuuttaan kasvattamalla mm. YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorion UNTILin pilottihankkeen käynnistyessä Otaniemessä loppuvuonna.
Selkeät ohjeet keventävät byrokratiaa
Monissa suomalaisyrityksissä taidetaan pohtia sitä, että YK:n kautta voisi päästä maksuturvallisesti kaikkein nopeimmin kasvaville markkinoille Aasiaan ja Afrikkaan. Samalla kavahdetaan maailmanjärjestön byrokratiaa.
YK-järjestelmään myymistä voi verrata golfin pelaamiseen: Yksinkertaista, vaan ei helppoa, mutta harjoitus tekee mestarin. Tavaroiden ja palvelujen toimittajaksi rekisteröityminen vaatii huolellisuutta, mutta siihen löytyy YK:n maailmanlaajuinen markkinapaikka -nettisivusto ohjeistoineen https://www.ungm.org/ Olisi tärkeä löytää tarpeiltaan yrityksen tuotteita ja palveluja parhaiten vastaava YK-organisaatio. Jo ennen tarjouskilpailua, mahdollisimman varhain suunnitteluvaiheessa, tulisi tavata sen avainhenkilöitä ja kohdemaan toimijoita paikallisiin olosuhteisiin ja läsnäolon edellytyksiin tutustuen. YK:n hankintailmoituksessa esitettyjä vaatimuksia dokumentaation ja aikarajojen suhteen on kyettävä noudattamaan. YK korostaa hankinnoissaan periaatteita kestävästä kehityksestä, tilivelvollisuudesta ja läpinäkyvyydestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvosta. Myyjiä kannustetaan osallistumaan YK: n Global Compact -aloitteeseen. (Tosin vain alle 16 sadasta ostosta tehtiin aloitteeseen sitoutuneista yrityksistä.)
Suomella on YK:n perinteisen vankkana tukijana, korkean teknologian ja koulutuksen maana hyvä maine, josta on yrityksille hyötyä. Uusia kaupallisia mahdollisuuksia avautuu vanhoille yhteistyöaloillemme, kuten rauhanturvatoimintaan. YK-operaatioissa teknologian ja innovaatioiden käyttö on nykyään onnistumisen edellytys mm. tilannetiedon ja turvallisuuden parantamiseksi sekä paikkatiedon hyödyntämiseksi. Suomalaiselle osaamiselle löytyy kysyntää avaruusteknologiaa myöten, mutta hankkeiden suuri koko kysyy yrityksiltä monipuolista ja joustavaa yhteistyökykyä kokonaisratkaisujen tarjoamiseen. Julkisen vallan toimijoiden rooli on tärkeä, kun edistetään kauppaa YK:n kanssa. Virallisten kontaktien pohjalta voi löytyä kumppanuus, joka aikaa myöten johtaa kaupalliseen yhteistyöhön.
____
Lisätietoa:
https://www.ungm.org/Public/ASR
https://www.un.org/Depts/ptd/business-opportunities/supplier-resources
[…] Suomalaiset yritykset voisivat hyötyä YK:n sisäisillä markkinoilla Suomen maineesta YK:n vankkana tukijana ja korkean teknologian ja koulutuksen maana, kirjoittaa ulkoasianneuvos Ilkka Räisänen blogissaan. […]