Suomihan Ruotsin rakensi

8

”Suomihan Ruotsin rakensi”, toteaa taksinkuljettaja ystävällisesti hymyillen ja jatkaa, ”kaikkihan sen tietävät”. Ja myös kertovat, mietin itsekseni. Parikymmentä vuotta sitten kun viimeksi asuin Ruotsissa harvat mainitsivat suomalaisista sukujuuristaan. Nykyään kaikki kertovat ylpeinä suomalaisista isovanhemmistaan.

Simon Paulin/imagebank.sweden.se
Ulkomaankauppa, luovuus ja innovointi kehittyvät ihmisten liikkumisen lisääntyessä, ruotsalaiset talouselämän edustajat uskovat. Kuva: Simon Paulin/imagebank.sweden.se

Sanotaan, että lähes 700 000 ruotsalaista on suomalaistaustaista. Luvun alkuperästä en tiedä, taikka sen merkityksestä. Todennäköisesti moni tässä ryhmässä on taustaltaan myös vaikkapa irakilainen, puolalainen, britti tai tanskalainen.

Maailmanympärysmatka luokkahuoneessa

Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun oppilaista kolmanneksella on ruotsin ja suomen lisäksi kolmas kotikieli.

”Ja nyt laadimme listan esikoululaisten kaikista kotimaista”, uusien koululaisten opettaja kertoi meille vanhemmille ensimmäisenä koulupäivänä. Noin 40 oppilaan joukosta löytyi 23 kotimaata.

Listattiin maat ja laadittiin matkasuunnitelma. Kyseessä oli syyslukukauden mittainen maailmanympärysmatka. Askarreltuaan passit lapset lähtivät Ruotsin ja Suomen kautta maailmalle. Luokkahuoneesta ei tarvinnut poistua.

Oppaina toimivat vanhemmat esittelivät toisen kotimaansa omin sanoin. Kertomuksia luonnosta ja villieläimistä Norjassa, suosikkileikeistä Israelissa tai Suomen romanien koruperinteistä. Valmista kaavaa ei tarjoiltu. Jokainen vanhempi sai olla oman taustansa asiantuntija omalla tavallaan.

Kaamoksen lähestyessä passit täyttyivät leimoista. Oli loppujuhlan vuoro. Matkoistaan ylpeät kuusivuotiaat esittelivät teemojen mukaisia taideteoksiaan vanhemmilleen. Pitopöytä oli katettu koreaksi ja nyyttikestit tarjosivat herkkuja ainakin kolmelta mantereelta.

Me vanhemmat kehuimme vuorotellen koulun konseptia. Opettajat puolestaan kertoivat maailmanympärysmatkan pedagogisista mahdollisuuksista. Ympäristöopin sanastosta tulee monenkertaista kun puhutaan eläinkunnasta Gambiassa tai sääilmiöistä Islannissa. Kuvaamataidon ja musiikin tunneille matkat tuovat mukaan lauluja, tansseja ja taidekäsityksiä eri puolilta maailmaa. ”Vain mielikuvituksemme asettaa rajat”, eräs opettajista sanoi innostuneena. ”Voisimme hyödyntää näitä matkoja kaikissa oppiaineissa.”

Monikansallisuus talouselämän vahvuus

Puolitoista vuotta myöhemmin samassa kaupungissa, mutta varttuneemman yleisön ympäröimänä, eräs entinen poliitikko, kuvailee tulevaisuuden menestysyritystä. ”Yrityksen perustamisvaiheessa täytyy olla mukana porukka, jolla on taustoja ainakin 20 maassa. Se on ainoa keino luoda konsepti, joka oikeasti pärjää globalisaation aikakaudella.”

Syksyllä 2015 Ruotsin maahanmuuttokeskustelu on heijastellut lähinnä meneillään olevaa suurta muuttoliikettä ja sen edellytyksiä. Uutiset eivät ole olleet aurinkoisia.

Hieman pidemmällä tähtäimellä nousevat esille toisenlaiset viestit. Ruotsalaisen talouselämän edustajat, jotka ovat tottuneet tuomaan esille ihmisten liikkumisesta nousevat hyödyt. Ulkomaankauppa kasvaa molempiin suuntiin, luovuus ja innovointi kehittyvät ja yrittäjyys vahvistuu.

Ja ruokakaupoissa on hauskempaa. Kertoman mukaan 1950-luvun Tukholmassa valkosipulit ja oliiviöljyt piti hakea apteekin hyllyiltä. Italiasta tulleet työntekijät opettivat sitten ruotsalaiset uusille tavoille. Niistä ajoista on edetty kohti yhä monipuolisempaa tarjontaa, vähän kuten ruotsinsuomalaisen esikoululuokan juhlissa.

Ruotsinsuomalaisen koulun oppilaiden tulevaisuutta ei voi ennustaa. Mutta jos entisen poliitikon arviot pitävät paikkansa, on koulun oppilailla erityisen hyvät edellytykset yhdistää osaamisensa ja hyödyntää taustojaan. Ja siten Suomi, yhdessä monen muun maan kanssa, voi jatkaa Ruotsin rakentamista. Odotan mielenkiinnolla keskusteluita Tukholman taksikuskien kanssa 2020-luvulla.

Kommentit

hannuko 4 vuotta sitten
PekkaO 4 vuotta sitten

”Ja siten Suomi, yhdessä monen muun maan kanssa, voi jatkaa Ruotsin rakentamista.” Kirjoittaja on oikeassa. Vuosisatojen ajan itäinen siirtomaa on maksanut verot Tukholmaan, ja niillä varoilla kuninkaanlinnakin on osin maksettu. Alamaismentaliteetti voi muuten hyvin tällä puolen Pohjanlahtea. Pikkiriikkistä ruotsin kieltä opiskellaan tunnetusti pakollisena alakoulusta yliopistoon (tosin kielitaito ei ole oppitunneilla tärkeintä vaan ruotsin autuutta ylistävät iskulauseet ja indoktrinaatio). Mikä etu tämä onkaan Ruotsille, joka saa itäisestä siirtomaastaan ruotsintaitoisia työläisiä. Tasa-arvoista olisi, jos suomi olisi virallinen kieli Ruotsissa ja sikäläisissä kouluissa opiskeltaisiin suomea väkipakolla. Tasa-arvoa ei kuitenkaan ole: jäämme kai ikuisiksi ajoiksi Ruotsin taloudellisia ja narsistisia tarpeita tyydyttäväksi siirtomaaksi.

Pertti Väänänen 4 vuotta sitten

Miksi yleensä Suomella pitää olla kallis suurlähetystö Tukholmassa?
Passiasioita hoitava konsulaatti riittäisi!

Ukko Pekka 4 vuotta sitten

Kyllä se Ruotsin rakentaminen on nyt loppu…uudet siirtolaiset EIVÄT osallistu uuden rakentamiseen vaan vanhan syömiseen . Jopa suoranaiseen tuhoamiseen.

Mike 4 vuotta sitten

Luku ruotsinsuomalaisista: 675000 vuonna 2008. Eli pyöreästi 700k. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset

”perustamisvaiheessa täytyy olla mukana porukka, jolla on taustoja ainakin 20 maassa”

Kulttuurien tuntemuksesta on varmasti siellä ja täällä hyötyä, muttei kaikessa läheskään. Likimain identtiset kännykät käyvät kaupaksi ympäri maailman. Usein joitain kannatettuja teesejä liioitellaan ehkäpä tehon lisäämiseksi.

Keijo Lindgren 4 vuotta sitten

Suomalaiset rakensivat Ruotsin palkkaa vastaan joka oli korkeampi kuin Suomen palkat.
Lähetystön tulisi olla jonkun marketin yhteydessä parkkipaikkoineen passiasioita kun pääasiassa hoidetaan tai äänestetään.

Raimo Ilaskivi 4 vuotta sitten

Onko tämä vastinetta TV 1:n sarjalle ”Suomi on ruotsalainen” – peräti 10 osassa sitä korostetaan? Ja hyvää Uutta Vuotta!

Pekka Koskinen 4 vuotta sitten

Jo on kommentteja! Hyi olkoon! Vai pitäisi S uomen irtisanoa diplomaattisuhteensa irti Ruotsin kanssa. Ei koskaan!!!!! Venäjän kanssa ne pitäisi sanoa irti. Ruotsin kieli on kauni ja sujuva kieli. Aina, kun olen Tukholmassa käynyt, olen saanut tilaisuuden käyttää tuota mainiota kieltä, kieltä, joka vielä 1300-luvulla oli valtakielen asemassa Venäjällä. Jos Suomi ei olisi rauhanomaisesti ja pitkähkön ajan kuluessa liukunut osaksi Ruotsia ja kantanut nimeä Österland (vrt esim. Norrland), olisimme joutuneet Venäjän vallan alle, ja se yhteys olisi ollut helvettiäkin pahempi kohtalo. Jos Suomi olisi saanut pysyä Ruotsin yhteydessä, olisimme siirtyneet säätyvaltiopäivistä edustukselliseen demokratiaan, kun se tosiasiassa toteuti Suomen ollessa Venäjän vallan alla vasta vuonna 1906. Mielestäni Suomelle olisi parempi palata osaksi Ruotsia, ja tarkoitan tätä todella.

Leave a Reply