Tansania kannattaa pitää yritysten kartalla

Vaikka liiketoimintamahdollisuudet Tansaniassa ovat viime vuosina tulleet ulkomaisille yrityksille haastaviksi, on maassa valtava potentiaali ulkomaiselle kaupalle. Tansanian hallinto on havahtumassa tilanteeseen ja sillä on suunnitelma yritysten toimintaedellytysten helpottamiseksi.

Kuva: Ulkoministeriö.
Sillan rakentaminen käynnissä Tansaniassa. Kuva: ulkoministeriö.

Vihreää, vihreää ja kukkia joka puolella. Abu Dhabin jälkeen maailma on taas saanut värit. Loppukevään sadekausi on vaihtunut mukavaan lämpöön, joka on kuin Suomen kesä parhaimmillaan. Ensimmäisten päivien hämmennys köyhyydestä on hälvennyt.

Virka-asuntoni ikkunasta olen seurannut uuden eteläkorealaisten johdolla urakoitavan sillan rakentamista. Rakentajat tekevät töitä vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa ja silta valmistuu ihan silmissä. Yölläkin voin ihailla hitsausvaloja ikkunastani.

Tansania on yksi niistä Afrikan maista, joista kiinalaiset ovat kiinnostuneita. Maassa on valtavat luonnonrikkaudet ja suuri väestö eli suuret potentiaaliset markkinat. Tansania on ollut suhteellisen varovainen kiinalaisten sijoitusten suhteen, sillä se on havainnut niiden vaaran. Toisaalta kuitenkin Tansania mielellään houkuttelee kiinalaista rahaa maahan varsinkin, kun näyttää siltä, että aika monet ulkomaalaiset yritykset ovat jättäneet maan. Syynä tähän on ollut epäluotettavammaksi ja ennakoimattomammaksi muuttunut liiketoimintaympäristö.

Liiketoimintaympäristön osalta ei ole juuri tällä hetkellä kovinkaan rohkaisevia uutisia kerrottavana; Tansanian sijoitus Doing Business -indeksissä on muutamassa vuodessa laskenut melkein kaksikymmentä sijaa sen ollessa nyt joukon häntäpäässä eli sijalla 144. Syitä tähän ovat mm. hallinnon suuri byrokratia ja nopeassa tahdissa säädetyt uusia veroja ja maksuja koskevat lait, jotka ovat luoneet epävarmuutta. Suomi omalta osaltaan yrittää auttaa tässä suhteessa ollen Tansanian verohallinnon kumppanina sen kehittäessä toimintaansa.

Vaikka liiketoimintailmasto tällä hetkellä koetaan vaikeaksi, ei pidä unohtaa sitä valtavaa potentiaalia, joka maalla on mm. luonnonrikkauksiensa ja nuoren väestönsä muodossa. Nuori väestö pitäisi vaan saada koulutettua ja sille pitäisi pystyä luomaan työpaikkoja. Työpaikkojen luomisessa keskeistä on sekä kotimaisen yritystoiminnan luominen myös ulkomaisten yritysten ja teollisuuden tulo maahan.  Eikä Tansania poikkea muista maailman maista siinä, että sen muisti on pitkä: vaikeina aikoina rinnalla kulkeneet muistetaan parempina aikoina. Liiketoiminta kehitysmaissa on pitkäjänteistä työtä.

Nykyinen hallitus on tehnyt laajan esityksen niistä toimista, joilla maan liiketoimintaympäristöä saataisiin parannettua. Nyt valmistellaan toimien täytäntöönpanoasiakirjaa. Toivottavasti pian päästään toteuttamaan suunniteltuja uudistuksia, joilla yritysten elämää maassa helpotetaan. Ensinäkemältä näyttää siltä, että maan hallinto on havainnut epäkohdat ja sillä on halu puuttua niihin.

Tansania on köyhä maa, jossa köyhyys ei monien vuosien noin 6 %:n BKT:n kasvusta huolimatta ole ottanut radikaalisti laskeakseen. Tällä hetkellä noin 47 % tansanialaisista elää köyhyydessä ja 12 % äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhimmät alueet ovat maan länsi- ja keskiosissa ja vauraimmat pohjoisessa Kilimanjaron alueella sekä idän ylänkömailla.  Väestö kasvaa kovaa vauhtia syöden talouden kasvua.

Toivon, että suomalaiset yritykset jaksavat tutkia Tansanian liiketoimintamahdollisuuksia. Apuakin siihen löytyy nyt aikaisempaa enemmän, kun Nairobissa oleva Business Finlandin toimisto, joka myös hoitaa vienninedistämistämme Tansaniassa, on saanut lisäresursseja.