Eurokriisi tai Venäjän vastasanktiot eivät saa tanskalaisia synkkiin tunnelmiin. Helle Thorning Schmidtin kolmisen vuotta istunut hallitus on onnistunut kampeamaan Tanskan talouden kasvu-uralle talouskriisin jälkeen. Tämän vuoden kasvuennusteet ovat laskeneet tasaisesti, mutta hallitus on varma, että myötätuuli kantaa ja edessä ovat paremmat ajat.

Vähemmistöhallitusperinteen vuoksi Tanskan sisäpolitiikka on borgenmaisen tuulista. Istuvan hallituksen kokoonpano on vaihtunut kahdeksan kertaa. Oppositiojohtaja on ollut vastatuulessa varainkäyttöön liittyvien skandaalien vuoksi. Ulkomaalaispolitiikasta on tulossa kansankäräjävaalien ykkösteema, siitä kinataan ja osa puolueista haluaa aina vain kiristyksiä. Niin paljon, että työnantajat ovat jo huolissaan työvoiman saannista.  Turbulenssista huolimatta kansankäräjillä päästään yleensä sopimukseen budjetista ja talouspolitiikan suurista linjoista.

Tanskassa ollaan optimisteja

Tanskalaiset ovat kauppakansaa. Niin ulkoministeriö edustustoineen kuin tanskalaiset ministeritkin ovat omistautuneet viennin ja investointien edistämiseen. Edustustoverkkoa on uudistettu vientimarkkinoiden mukaan. Tanskalaiset kertovat mielellään, missä kaikessa he ovat hyviä. Ja he ovat hyviä ihan kaikessa.

Tanska ajaa erittäin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisillä areenoilla. Tämä on myös tanskalaisten yritysten etu. Cleantech vetää hyvin ja valloittaa uusia markkinoita. Kärjessä on luonnollisesti tuulivoimateknologia.  Tanskassa kun tuulee aina. Kauppa- ja kehitysasiat ovat tukevasti samassa salkussa ja ministeri kulkee maailmalla edistämässä Tanskan vientiä.

Kun ympäristöministeri tapaa Tanskaan akkreditoituja suurlähettiläitä, hänen sanomansa on, että ”Tanska on maailman paras ympäristöteknologiassa – ostakaa meiltä puhdasta teknologiaa!” 

Tanskan riippuvuus fossiilisista polttoaineista on korkea, jopa 80 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Tämä ei estä heitä markkinoimasta Tanskaa vihreän ja puhtaan teknologian maana.  Tanskalla on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiseksi. 

Jo nyt Tanskaa markkinoidaan ”ensimmäisenä maana maailmassa, joka pääsee kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista ” – vuonna 2050.

Mitä me voisimme oppia Tanskalta?

Tanskan Team Finland tekee suurella innolla ja antaumuksella niin viennin ja investointien edistämistä, kuin maakuvan kirkastamista kaikin keinoin, kulttuuria unohtamatta.  Otamme ilolla vastaan myös kaikki ryhmät ja vierailijat.

Suurlähetystössä käy paljon suomalaisia delegaatioita, jotka haluavat tutustua Tanskan malliin. Valitettavan usein suomalaiset ilmoittavat heti kättelyvaiheessa, että meillä Suomessa asiat ovat niin kovin huonosti ja siksi täältä ollaan hakemassa oppia. 

Ehkä me suomalaiset voisimme oppia pohjoismaiselta sisareltamme pikkuisen optimismia, hitusen itseluottamusta ja rippusen sitä niin kammoksuttua omakehua. Ei se haise.