Kauppaa Suomen ja Kanadan välillä on nykyisellään reilusti ja kauppataseemme on huomattavan positiivinen Suomelle. Suomen vienti Kanadaan vuonna 2013 oli 740 miljoonaa euroa, mikä koostuu pääosin koneista, laitteista, kuljetusvälineistä ja öljytuotteista. Meitä Kanadan kanssa työskenteleviä virkamiehiä on kuitenkin jo pitkään kalvanut tunne siitä, että Kanadan ja Suomen välillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Miten houkutella kanadalaisinvestointeja Suomeen?

Potentiaalilla en tarkoita yleistä ”oman maan” tärkeäksi kokemista, joka helposti ajoittain vaivaa, jos työkseen hoitaa yhden maan suhteita. Kanadan ja Suomen taloussuhteissa todella on parantamisen varaa. Hyvä esimerkki tästä ovat investoinnit. Monella voi olla mielikuva, että Kanada olisi investoinut Suomeen paljonkin. Mielikuva johtuu kaivosalalla näkyvästi toimivista kanadalaisyrityksistä. Tähän ne investoinnit sitten pitkälti loppuvatkin.

Suomalaisyritysten suorat investoinnit Kanadaan vuonna 2013 olivat 1,74 mrd €, kun taas kanadalaisinvestoinnit Suomeen olivat vaivaiset 82 miljoonaa. Tämä on jopa vähemmän kuin kanadalaisinvestoinnit Islantiin. Kanadalaisinvestoinnit Norjaan ovat 30-kertaiset ja Ruotsiin ja Tanskaankin melkein kymmenkertaiset. Työnsarkaa siis vielä löytyy.

Myös muussa kaupassa on varaa parantaa. Suomella olisi Kanadalle myytävää esimerkiksi arktisen osaamisemme alalta, kuten jäänmurrossa. Myös merenkulku-, cleantech-, kaivos- ja ICT-aloilla olisi paljon tarjontaa Kanadalle. Ja mikä parasta – Kanadassa on kysyntää juuri näillä aloilla.

Kanada haluaa juuri nyt kehittää pohjoisia alueitaan, esimerkiksi infrastruktuurin osalta, ja Suomella on tarjota siihen tarvittavaa osaamista. Miten sitten saada Kanada kiinnostumaan suomalaisyritysten tarjonnasta ja Suomen investointimahdollisuuksista?

Haussa uusia kauppakumppaneita Atlantin molemmin puolin

Ajankohta Suomen ja Kanadan taloussuhteiden tiivistämiselle on myös muista syistä erittäin otollinen. Meillä idänkauppa yskii, ja Kanada puolestaan pyristelee irti riippuvuudestaan Yhdysvalloista. Tämän lisäksi EU ja Kanada ovat juuri saaneet päätökseen neuvottelut kattavasta vapaakauppasopimuksesta (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA).

Voimaan astuessaan sopimus avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille toimia Kanadan markkinoilla. Yrityksille avautuu muun muassa mahdollisuus kilpailla Kanadan provinssien ja kuntien julkisissa hankinnoissa. Käytännössä CETA takaa EU:n yrityksille paremman pääsyn provinssitason julkisiin hankintoihin, kuin mitä kanadalaisyrityksillä itsellään on tähän saakka ollut.

Sopimuksen arvioidaan kasvattavan EU:n ja Kanadan välistä tavara- ja palvelukauppaa 26 miljardilla eurolla ja EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa. Voimaan astuessaan sopimuksen odotetaan tuovan nostetta sekä EU:n että Kanadan talouskasvuun ja työllisyyteen.

Viimeisestä valtiovierailusta Kanadaan yli 20 vuotta

Viimeksi Kanadaan on tehty valtiovierailu Suomesta Koiviston aikaan, jolloin elettiin vielä kylmän sodan maailmassa. Vastaavasti Kanadasta on Suomessa käyty viimeksi vuonna 2003, jolloin kenraalikuvernööri Clarkson vieraili täällä.

Viime vuodenvaihteessa alkoi viimein tapahtua ja pääsimme suunnittelemaan valtiovierailua lokakuulle. Jo heti alusta asti oli selvää, että mukaan halutaan yritysvaltuuskunta ja että taloussuhteiden edistäminen olisi vierailun kärki. Aluksi haaveenamme oli liittää vierailuun käynti Kanadan arktisilla alueilla, esimerkiksi Nunavutin pohjoisessa provinssissa, mutta siitä jouduttiin luopumaan alueen hankalien sääolosuhteiden vuoksi.

Vaikka joku voisi niin erehtyä luulemaan, valtiovierailut eivät ole pelkkää tyhjää patsastelua kansalaisten verorahoilla. Ne ovat valtionjohdon työkalu, jolla parhaimmillaan saadaan runsaasti huomiota Suomelle, tiivistettyä yhteistyötä eri aloilla, avattua ovia suomalaisyrityksille ja sitä kautta lisää kauppaa ja lopulta hyvinvointia suomalaisille. Jotta tämä tavoite täyttyy, tarvitaan kuitenkin paljon työtä ja huolellista suunnittelua.

Vierailun teemat ja yhteiset viestit

Huolellisen esityön tuloksena vierailun teemoiksi valikoituivat Arctic expertise, Sustainable mining, Bioeconomy and cleantech ja Innovation cooperation. Mukaan lähtevät yritykset valikoitiin tämän pohjalta.

Presidentti Niinistön mukana Kanadaan matkustaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritysvaltuuskunta, joka edustaa Suomen arktista osaamista ja kaivannaisteollisuutta sekä tiede- ja tutkimusyhteisöä. Tavoitteena on suomalaisen osaamisen esittely Kanadan elinkeinoelämälle, poliittisille päättäjille ja medialle. Lisäksi tarkoituksena on houkutella kanadalaisinvestoijia Suomeen.

Kun vierailun teemat oli valittu, oli aika hioa viestejä. Parhaan vaikutuksen aikaansaamiseksi on tärkeää, että koko valtuuskunnan, niin yritysvaltuuskunnan kuin ministerin ja presidentinkin, viestit ovat yhtenäiset. Tämä vaatii paljon koordinaatiota ja luonnosten pyörittelyä eri ihmisten välillä.

Viestien on oltava hiottuja ja yhtenäisiä myös siksi, että niillä halutaan vaikuttaa. Mikäli tavoitteena on houkutella kanadalaisia investoimaan Suomeen, investointilounaalla pidettävän puheen täytyy olla todella vakuuttava. Ja jotta viesti menisi perille, on yleisössä ja keskustelukumppaneina oltava juuri oikeat henkilöt. Niinpä myös kutsujen lähettämisessä ja tapaamisten järjestämisessä on iso työ. Taustatyö on nyt onneksi tehty, ja seuraava askel on itse vierailun toteuttaminen.

Seminaari lähtölaukauksena valtiovierailulle

Jo ennen valtiovierailun varmistumista suunnitelmissa oli ollut järjestää syksyllä 2014 Kanada-aiheinen bisnesseminaari, jossa tuotaisiin esiin CETA-sopimuksen hyötyjä ja maiden välisen kaupan mahdollisuuksia. Seminaari saatiinkin järjestettyä Pikkuparlamentissa syyskuun puolivälissä ja tasavallan presidentti Niinistö avasi seminaarin.

Seminaariin osallistui reilut sata henkeä, joista valtaosa oli yritysedustajia. Yritykset saivat kuulla kokemuksia Kanadassa jo toimivilta yrityksiltä sekä ensikäden tietoa CETA-sopimuksesta Kanadan pääneuvottelijalta Steve Verheulilta, joka oli kutsuttu tilaisuuteen puhumaan.Sekä seminaarin että valtiovierailun järjestämisessä tavoitteenamme on ollut lisätä kauppaa ja investointeja Suomen ja Kanadan välillä ja nostaa maidemme suhteet uudelle tasolle. Seminaarin ja erityisesti valtiovierailun valmistelut ovat molemmat olleet isoja ponnistuksia.

Niiden ei ole kuitenkaan tarkoitus olla päätepiste, vaan ennemmin vasta alkusysäys tiiviimmälle yhteistyölle Suomen ja Kanadan välillä. Luvassa on toivottavasti lisää Kanada-aiheisia tapahtumia sitä mukaa, kun CETA:n toimeenpano etenee. Kuten tähänkin saakka, myös jatkossa tarvitsemme yhteistyötä Team Finland -hengessä Finpron, TEM:n, EK:n ja muiden verkoston toimijoiden kanssa. Toivottavasti voimme myöhemmin syksyllä kirjoittaa uudelleen siitä, mitä kaikkea valtiovierailusta poiki.