Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on näkyvästi Genevessä toimivien kansainvälisten organisaatioiden agendalla, mutta teeman valtavirtaistaminen kauppapolitiikkaan on edennyt hitaammin kuin monilla muilla sektoreilla. Kun asiaan perehtyy tarkemmin, on sille vaikea löytää hyvää syytä. Viime vuosien aikana on kuitenkin onneksi ymmärretty, että kansainvälisen yhteisön on tuettava myös kauppapolitiikan keinoin tasa-arvon toteutumista.
Kaksitoista nollaa
McKinseyn tekemän selvityksen mukaan naisten kontribuutio maailman bruttokansantuotteeseen on yhteensä vain 37 prosenttia, vaikka naiset muodostavat maailman väestöstä puolet. Alueellisesti erot prosenttiluvuissa ovat hyvin merkittäviä, joissakin maissa naisten osuus jää 17 prosenttiin.
Saman tutkimuksen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen voisi kasvattaa maailman bruttokansantuotetta vuoteen 2025 mennessä jopa 28 biljoonalla (28 000 000 000 000) dollarilla. Tämä edellyttäisi naisten osallistumista talouteen samanarvoisesti miesten kanssa.
Epätasa-arvo tulee ilmi myös vientilukuja tutkittaessa. Kansainvälisen kauppakeskuksen (ITC) mukaan vain yksi viidestä kansainvälistä kauppaa tekevästä yrityksestä on naisen johtama. Vielä pienemmäksi luku muuttuu, kun tarkastellaan yrityksiä kehitysmaissa. Molemmissa tapauksissa tämä on merkittävästi vähemmän kuin naisten johtamien yritysten määrä tarjoaisi mahdollisuuksia. Huolestuttavaa, kun muistetaan, miten tärkeää ulkomaankauppa on Suomenkin kaltaiselle pienelle maalle.
Naisten osallistumismahdollisuuksien rajoittuneisuudella on merkittävä negatiivinen vaikutus valtiontalouksille, mikään maa ei voi saavuttaa täyttä potentiaaliaan ilman molempien sukupuolten panosta. Tasa-arvon edistäminen ei siten ole vain länsimaisten arvojen mukainen periaatekysymys. Se on myös taloudellisesti kannattavaa, mahdollisesti erittäin kannattavaa.
Ratkaisuja etsimässä
Syitä epätasa-arvoiselle osallistumiselle on monia, mutta niin on onneksi ratkaisujakin. Naisten taloudellista voimaannuttamista tutkinut YK:n korkean tason paneeli nimesi seitsemän katalysaattoria, joilla voitaisiin edesauttaa naisten osallistumista. Osallistumisen esteiden poistaminen edellyttäisi toimia eri tasoilla, mm. stereotypioiden rikkomista, yrityskulttuurien muutosta, lainsäädännöllistä työtä, resurssien tasapuolisempaa jakamista, julkisten sektoreiden toimintatapojen muutosta ja kotona tehtävän palkattoman työn jakamista. Muutos edellyttäisi myös näkymättömien valtarakenteiden purkamista.
Yksi merkittävä haaste on ollut, ettei tarjolla ole riittävästi tietoa kaupan ja sukupuolten välisen tasa-arvon välisistä linkeistä, esimerkiksi siitä, miten kansainvälisen kaupan säännöt vaikuttavat eri sukupuolen edustajiin. Toinen haaste on ollut tietoisuuden lisääminen ja ylipäänsä haasteiden tiedostaminen ja tunnustaminen laajemmin.
Geneven panos ja Suomen rooli
Joulukuussa 2017 Maailman kauppajärjestön (WTO) Buenos Airesissa järjestetyssä ministerikokouksessa tehtiin historiaa kun 121 maata allekirjoitti yhteisjulistuksen kaupasta ja naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta. Suomi oli yksi aloitteen alullepanijoista. Yhteisjulistuksen tavoitteena on ollut keskustelun aktivoiminen teemasta ja jäsenvaltioiden kannustaminen kauppapolitiikkaan, joka on inklusiivista ja huomioi molempien sukupuolten edustajien tarpeet. Operationaalisella tasolla kyse on ollut lähinnä hyvien käytäntöjen, menetelmien ja kokemusten jakamisesta sekä tietoisuuden lisäämisestä. Julistuksen toimeenpano etenee aikataulussa ja WTO valmistelee yhdessä Maailmanpankin kanssa seurantaraporttia sen vaikutuksista.
YK:n kauppa ja kehitys -konferenssi (UNCTAD) on tehnyt teemassa uranuurtavaa työtä hyvin pitkään, osin Suomen rahoituksella. UNCTAD on mm. kehittänyt työkalun, jonka avulla voidaan arvioida ennakkoon kauppapoliittisen päätöksenteon vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Instrumentin avulla valtiot voivat hakea ennen päätöksentekoa esimerkiksi vastausta siihen, miten suunnitellut kauppapoliittiset uudistukset vaikuttaisivat naisten asemaan maan taloudessa. Täten ennakkoarvioissa saatua tietoa voidaan käyttää hyödyksi suunniteltujen uudistusten mahdollisesti tuomien epäkohtien välttämiseksi.
Yksi Kansainvälisen kauppakeskuksen lippulaivaohjelmista on naisten taloudellista voimaannuttamista kehitysmaissa eteenpäin vievä aloite, joka keskittyy naisyrittäjyyden tukemiseen ja naisten aseman vahvistamiseen liike-elämässä. SheTrades pyrkii kytkemään kolme miljoonaa naisyrittäjää kehitysmaissa kansainvälisiin markkinoihin vuoteen 2021 mennessä. Suomenkin rahoituksella toimivan ohjelman tavoite on hyvää vauhtia toteutumassa.
Hyviä esimerkkejä olisi jaettavaksi myös muilta toimijoilta. Olennaista on, että Geneven kauppapolitiikan sekä kaupan ja kehityksen parissa työskentelevät organisaatiot ovat tunnustaneet tasa-arvoteeman merkittävyyden kauppapolitiikan näkökulmasta ja ottaneet sen osaksi agendaansa. Osa aiemmin, osa ihan vastikään. Tämä on oikein positiivinen uutinen, sillä niillä on hyvät mahdollisuudet myötävaikuttaa yllä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Muutos vie aikaa, mutta suunta on oikea, ja Suomi tekee aktiivisesti töitä sen pitämiseksi.