Uskokaa tai älkää, mutta Australian mahtisuvun, Packereiden, hulvattomat käytöstavat olivat esillä keskellä kirkkainta päivää maailmankuulun ja maailman upeimman city-beachin, Bondin hienostokadulla Sydneyssä pari viikkoa sitten.

James Packer, 46, kävi nyrkkitappelun best maninsa, Channel 9 TV-yhtiön pääjohtajan David Gyngellin, 48, kanssa. Tuloksena oli mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita sekä maailmanlaajuinen uutisointi. Puhumattakaan siitä Australian sisäisestä polemiikista, joita näiden kahden entisen parhaan kaverin nujakointi aiheutti. Kyse oli huippumalli Miranda Kerristä (se Orlando Bloomin entinen puoliso), jota arvellaan Packerin uudeksi tyttöystäväksi.

Kiivaan luonteensa ja nyrkkeilijän elkeet sekä yritysimperiuminsa James on perinyt niin isältään Kerryltä kuin isoisältään Sir Frankilta. Molempien parhaat otteet ovat kirjautuneet Australian talouselämän historiaan sekä yhtälailla juorupalstojen kolumneille. James kontrolloi kymmenien miljardien arvoista omaisuutta ja yritysrypästä, jonka ydin on kasinobisneksessä.

Mahdin perusta on mediaomistuksissa Australian toisen mogulisuvun, Murdochien lailla. Jamesin lonkerot yltävät Australiasta Aasian lukratiivisille pelimarkkinoille sekä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Sydneyssä rakennetaan parhaillaan ennennäkemätöntä 1,3 miljardin dollarin kiinteistö-, hotelli- ja kasinokeskusta parhaimmalle paikalle oopperatalon läheisyydessä.

Gyngellin ja Packerin videolle tarttuneet nyrkiniskut asettivat tämän kaiken vaakalaudalle, sillä kasinoluvat ovat herkässä. Vahinko jäi lopulta vähäiseksi lukuun ottamatta miesten mainetta: sakkoja tuli vain 500 dollaria Gyngellin ottaessa syyt niskaansa. Arveltiin, että sillä varmistettiin lupien koskemattomuus ja sitä kautta rahavirtojen ehtymättömyys sekä Australian liittovaltion, että osavaltioiden kassaan sekä kaikki ne lukemattomat Kiina-yhteydet, joita Packerilla on.

Australian herkkä talous

Paha tilanne on, että Australian talous ei juuri nyt kestäisi minkäänlaisia ylimääräisiä häiriöitä. Pari vuosikymmentä jatkunut keskeytymätön talouskasvu on joutunut vaakalaudalle. Valtion budjetti on toista vuotta peräkkäin alijäämäinen. Eurooppaan verrattuna luvut ovat matalia, velkautuneisuus on vasta 20 prosentissa, mutta hätäjarrusta on siitä huolimatta jo vedetty. Toukokuussa julkistettu valtiovarainministeri Joe Hockeyn ensimmäinen budjetti leikkaa menoja 36 miljardilla.

Pääkaupunki Canberrassa valtion virastot joutuvat rationalisointien kohteeksi 16 500 virkamiehen joutuessa vajaan vuoden vallassa olleen liberaalihallituksen säästötoimien kohteeksi. Nyt alle 35-vuotiaiden eläkeikä nostetaan 70 vuoteen ja kehitysapua leikataan kahdeksalla miljardilla dollarilla.

Hockeyn toimet ovat drastisia ja tulevat aiheuttamaan liberaalien kannatuslukujen romahtamisen. Mutta vain toistaiseksi. Mitä todennäköisimmin Australian poliittinen historia tulee jälleen kerran toistamaan itseään, sillä juuri koskaan ensimmäisen kolmivuotiskauden hallitusta ei ole torjuttu seuraavissa vaaleissa. Näin pääministeri Tony Abbott jatkanee aina vuoteen 2019 asti.

Australian ovet auki

Abbottin keskeisin viesti ulkomaille on, että ”Australia is open for business”. Tällä tarkoitetaan vapaata kauppapolitiikkaa, kilpailun edistämistä sekä ulkomaisten investointien suosimista. Tuoreimmat esimerkit siitä ovat Etelä- Korean ja Japanin kanssa solmitut vapaakauppasopimukset.

Myös Kiinan kanssa yritetään päästä sopimukseen ensi syksyn G-20 -huippukokoukseen mennessä, joka pidetään Queenslandin pääkaupungissa Brisbanessa Australian puheenjohtajuudessa. Laajemmalla tasolla Australian tavoitteena on päästä tuloksiin Trans-Pacific Partnership-neuvotteluissa (TPP), joita käydään 12 maan kesken Yhdysvaltojen toimiessa keskeisimpänä moottorina. Mikäli TPP onnistuu, kyseessä on maailmanhistorian laajimman kauppablokin syntyminen.

Australialle kyseessä ovat elintärkeät edut. Sen ulkomaankaupasta valtaosa tapahtuu TPP-maiden kesken. Eurooppa, johon useimmiten suhtaudutaan Lontoon prisman läpi, ajautuu yhä kauemmaksi siitä tosiasiasta huolimatta, että EU-maat ovat Australian toiseksi suurin kauppakumppani Kiinan jälkeen.

Australian merkitys Suomelle

Suomelle kehityskulku lupaa sekä hyvää, että huonoa. Vapaat kauppavirrat ovat etujemme mukaista, mutta sulkeutuvat kauppablokit eivät. Sekin vaara nimittäin TPP:n kaltaisiin liittoutumiin liittyy. Etäännytään entisestään Geneven ulottuvuudesta WTO:n menettäessä merkitystään maailmankaupan vapauttajan roolissaan.

Meille Australia on mielikuviemme vanki, kaukainen maa maapallon toisella laidalla. Totuus voisi kuitenkin olla toinen. Singaporesta on vain viiden tunnin lento Perthiin ja Western Australian osavaltioon, joka on maailman mineeraaliteollisuuden keskus, ehtymätön raaka-ainevarojen Eldorado.   Etäisyytemme ei ole siis sen kummallisempi kuin Yhdysvaltojen länsirannikolle. Muutenkin Kalifornia-vertaus on kohdallaan. Kyseessä ovat suunnilleen yhtä suuret kansantaloudet, jotka tarjoavat mittaamattomia mahdollisuuksia niille firmoille, joilla kanttia riittää.

Ruotsiin verrattuna olemme pikkutekijä Australiassa, vaikka useat lippulaivafirmoistamme ovat menestyneet loistokkaasti. Ensimmäisenä mieleen tulevat Metso, Kone, Outokumpu, Outotec ja Adelaidesta käsin toimiva Normet, jonka onnistuminen kaivoskonemarkkinoilla on ollut huomattavaa. Nämä firmat luovat Australiassa enemmän liikevaihtoa, kuin vientilukuja. Mika Ihamuotilan Marimekko on avannut rohkeasti kaksi isoa myymälää Sydneyyn ja Melbourneen.

Kokonaisuutena Australian markkinat ovat huomattavan paljon kiinnostavammat kuin monet Aasian nousevista talousmaista, joissa liiketoimintamalleihin liittyy aivan toisen luokan riskejä verrattuna Australian korruptiovapaiseen länsimaiseen bisneskulttuuriin.

Suomen otettava mallia

James Packerin ja David Gyngellin nyrkkitappelu tuskin voi toimia mallina suomalaisyrityksille, jos päätämme lähteä ottamaan Ruotsia kiinni. Mutta tarvittaisiinko siitä huolimatta vähän räväkämpiä otteita saavuttaaksemme suurempaa menestystä?

Australian kaltaisen markkinan valtaaminen ei ole ongelmatonta, mutta yhteisesti ponnistaen tuloksiin voi päästä sillä selkänojalla, jonka Team Finland -yhteistyö Australiassa tarjoaa. Toiminta käynnistettiin Suomalais-Australialaisen Kauppakamarin, Finpro Australian ja Suomen suurlähetystön välisenä yhteistyönä pari vuotta sitten.

Saavutetuista tuloksista ”Team Finland Ambassador” -verkosto voi toimia hyvänä esimerkkinä. Verkostomme tuki on saatavissa kaikissa Australian kasvukeskuksissa. Gyngellin ja Packerin tappelun aiheuttaneen Miranda Kerrin kaltaisia vetonauloja meillä ei ole, mutta neljän valovoimaisen Team Finland Ambassadorimme, suurpurjehtija Ludde Ingvallin (Sydney), olympiaurheilijat Lydia ja Lauri Lassilan (Melbourne) ja investointipankkiiri Ross Norgardin (Perth) sekä kaikki osavaltiot kattavan kunniakonsuliverkostomme tukeen voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Otetaan jatkossa räväkämmin, mutta jätetään nyrkit kotiin.