Heinäkuussa Etelä-Afrikka oli taas otsikoissa: entisen presidentin Jacob Zuman vangitseminen oikeuden halventamisesta syytettynä sai tuhannet eteläafrikkalaiset kadulle osoittamaan mieltään. Hyvin nopeasti mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi kauppojen ryöstelyksi ja hävittämiseksi. Yli 70 ihmisen arvellaan kuolleen ja satojen loukkaantuneen maan väkirikkaimmilla ja vauraimmilla alueilla, Gautengin ja KwaZulu-Natalin provinsseissa. Onko Etelä-Afrikka luisumassa kaaokseen? Kannattaako suomalaisten yritysten ylipäätään hakeutua maan markkinoille?
Asiat näyttävät toisenlaisilta paikan päällä
Etelä-Afrikka on jo neljäs kehittyvä markkina, jonka kehitystä olen seurannut läheltä. Brasiliaan muuttaessani tuttavat kauhistuivat ja varoittivat, etten ainakaan osallistuisi Rion karnevaaleille – siellä joutuu ryöstetyksi ja pahimmassa tapauksessa pääsee hengestään. Meksikossa nyt ei ainakaan voi asua, paukkuvathan pyssyt joka puolella ja huumesotaa käydään täydessä päivän valossa. Entä Venäjä sitten?!
Kokemuksesta voin kertoa, että kaikkialla maailmassa ihmiset elävät arkeaan, käyvät työssä ja yrittävät tulla toimeen. He haluavat lapsilleen hyvän koulutuksen ja paremman elämän kuin mihin heillä itsellään on ollut mahdollisuus. Niin Etelä-Afrikassakin.
Kielteiset tapahtumat päätyvät otsikoihin ja nopeasti. Sen sijaan myönteiset uutiset eivät ylitä uutiskynnystä. Huomasikohan kukaan Suomessa niin ikään heinäkuussa julkaistua uutista siitä, että Etelä-Afrikkaan on perustettu mRNA-teknologiaa hyödyntävä keskus, joka rupeaa valmistamaan rokotteita afrikkalaisille markkinoille? Tiedetäänkö Suomessa, että presidentti Cyril Ramaphosa on ottanut tavoitteekseen sen, että Etelä-Afrikan kansalaiset ovat valmiita neljänteen teolliseen vallankumoukseen? IR eli Industrial Revolution on esillä päivittäisessä keskustelussa kuten myös tekoäly (AI), asioiden internet (IoT) ja 5G-teknologiaan siirtyminen. Vastikään astui voimaan laki uusiutuvien energioiden käytön lisäämisestä osana talouden vihreää siirtymää kohti kiertotaloutta.
Innovaatioiden maa ja maanosa
Vähintään Kapkaupungissa Innovaatiohuippukokouksessa vakuutuin siitä, että Etelä-Afrikka ja Afrikan manner ovat menossa kohti parempaa tulevaisuutta. Mitä pöhinää tapahtuma olikaan täynnä! Suomi on ollut kiitettävästi myötävaikuttamassa tähän upeaan kehitykseen. Vuodesta 2012 toiminut eteläisen Afrikan innovaatioiden tukiohjelma on ollut käänteentekevä hanke. Ohjelman päättyessä ensi vuoden maaliskuussa innovaatioiden tukeminen jatkuu mutta paikallisin voimin.
Kohta vuoden täällä asuneena kehotankin suomalaisia yrityksiä harkitsemaan Etelä-Afrikkaan tulemista. Kuten mainio kunniakonsulimme Kapkaupungissa, Philip Palmgren, sanoo, alalla kuin alalla on suuria mahdollisuuksia. Philip on onnistunut myymään suomalaista vaneria rekkojen lattioiksi ja junien sisään. Nokia valmistelee osallistumista matkapuhelinverkon rakentamiseen ja on siihen liittyen alkanut kouluttaa eteläafrikkalaisia nuoria tekniikan haltuunottoon yhteistyössä EduExcellencen kanssa. Huhtamäki on markkinajohtaja kestävien pakkausmateriaalien tuottajana ja laajentamassa toimintaansa. Jo 37 suomalaisyritystä on etabloitunut Etelä-Afrikan markkinoille.
Suomella on uusi Afrikka-strategia, jonka voimin pyrimme kaksinkertaistamaan vientimme Afrikkaan. Nyt on juuri oikea aika tulla markkinoille. Suurlähetystön, Business Finland –toimiston ja kunniakonsuleiden muodostama Team Finland South Africa on palveluksessanne. Myös Kapkaupungissa vastikään aloittanut Nordic House auttaa yrityksiä löytämään oikeat kontaktit ja tarjoaa paitsi työtiloja myös vertaistukea.
Etelä-Afrikassa löytyy potentiaalia ja – toivoa!