TPP-sopimus auttaa avaamaan ja kansainvälistämään Japania

1
Slush Asia Kuva: Petri Artturi Asikainen
Slush Asia –tapahtumassa huhtikuussa 2015 oli selvästi aistittavissa japanilaisten innostus start-up -yrittäjyyttä ja kansainvälistymistä kohtaan. Kuva: Petri Artturi Asikainen

Kiiruhtaessani hiljattain tapaamiseen taksini juuttui ruuhkaan. Syynä oli kovaääninen mielenosoitus. Jotta en hermoilisi todennäköistä myöhästymistäni, joka Japanissa on erittäin epäkunnioittavaa, tenttasin taksikuskia mielenosoituksen syistä. Yllätyksekseni mielenosoituksessa ei ollutkaan kyse juuri valmistuneesta Tyynenmeren alueen TPP-vapaakauppasopimuksesta vaan ydinvoimavastaisuudesta. Taksikuskin mukaan TPP:ssa ei ole mitään erityistä ongelmaa. Hän totesi odottavansa lähinnä edullisempia ruuan hintoja kun kauppojen valikoimiin tulee enemmän ulkomaisia tuotteita.

TPP-sopimuksen vaikutuksia Japanin kansantalouteen on hyvin vaikea arvioida, sillä osa muutoksista astuu voimaan vuosien ja jopa vuosikymmenten viiveellä. Selvää kuitenkin on, että vaikutukset tulevat olemaan positiiviset. Ne perustuvat pitkälti juuri kuluttajien kasvavaan ostovoimaan, jota viime vuosina on nakertanut Fukushiman onnettomuuden jälkeen nousseet sähkölaskut sekä hiljattainen kulutusveron korotus.

TPP-sopimuksella on suorien talousvaikutusten lisäksi kauaskantoisempaa ja jopa symbolista merkitystä. Sopimuksen myötä Japanin voidaan sanoa avautuvan aikaisempaa merkittävämmin ulkomaailmaan. Tämä on Japanin historian ehkä suurimpia linjakysymyksiä.

Irti Galapagos-syndroomasta

Japanin talous on kärsinyt sisäänpäin kääntymisestä, jossa kotimaista maataloutta ja teollisuutta on usein suojeltu ulkomaisilta vaikutteilta sekä kilpailulta. Darwin kohtasi aikoinaan eristäytyneellä Galapagos-saarella uniikkeja eläinlajeja.

Japanissa eristäytyneisyys on johtanut muun muassa omanlaisiin ja lähinnä kotimaisiin tarpeisiin kohdennettuihin innovaatioihin, joita ei ole pystytty kaupallistamaan kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkkinä mainittakoon ainoastaan Japanissa toimivat kännykät, niin kutsutut garakeit.

Tästä ilmiöstä on osuvasti käytetty termiä Galapagos-syndrooma, josta nyt TPP-sopimuksen avulla halutaan pyristellä eroon. Maan, jonka väestö vähenee ennätysvauhtia, on haettava kasvua kotimaan lisäksi ulkomailta. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista kansainväliseen kilpailuun.

Paluu viennin suurvallaksi?

Japani aikoo käyttää TPP-sopimusta talouskasvunsa piristämiseen ja paikallisalueiden elävöittämiseen. Hallituksen mukaan sopimus palauttaa Japanin aseman viennin suurvaltana. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä rohkaistaan kansainvälistymään sopimuksen avulla. Maataloudesta kehitetään vientivetoinen teollisuusala. Tässä aiotaan hyödyntää japanilaisen keittiön kansainvälistä suosiota.

Japani tiedostaa, ettei se pysty kilpailemaan hinnalla, joten tähtäimessä ovat luksusruokamarkkinat. Prioriteettituotteet ovat riisi, hedelmät ja naudanliha. Japani tähyää myös TPP-maiden suuriin infrastruktuurihankkeisiin. Japanilaisesta ohjelmasisällöistä, populaarikulttuurista ja animaatiosta aiotaan tehdä nykyistäkin vahvempi kansainvälinen hitti ja vientivaltti. Lisäksi Japaniin suuntautuvien investointien arvellaan TPP:n myötä lisääntyvän.

Toki Japanista löytyy TPP-sopimuksen vastustajia. Erityisesti maan vaikutusvaltainen maatalouslobby näkee sen uhkana. Maatalous on tosin sektori, jota Japani kykeni suojelemaan verrattain paljon TPP-sopimuksessa. Hallitus on lisäksi lupaillut tukipakettia, jonka tarkoituksena on tukea sopimuksesta kärsiviä maanviljelijöitä. Japanissa järjestetään ylähuoneen vaalit tulevana kesänä, joten maatalouslobbyn suhtautumisella on huomattavaa merkitystä.

Ulkomaiset investoinnit kasvussa

Japanin avautuminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisosaamiselle. Japani etsii kansainvälistymiseensä mielellään kumppaneita, mikä on näkynyt huomattavasti lisääntyneinä ulkomaisina investointeina. Japanissa toimivien Amerikan ja Etelä-Afrikan kauppakamarien tekemän hiljattaisen kyselytutkimuksen mukaan heidän jäsenyrityksistään yli puolet pitää TPP:tä hyödyllisenä niin Japanille kuin omalle liiketoiminnalleenkin.

TPP-sopimus on merkittävä askel Japanin avautumisessa ulkomaailmaan. Lisäharppaus otetaan toivottavasti valmisteilla olevassa EU-Japani -vapaakauppasopimuksessa. Viimeistään olympialaiset ja paralympialaiset vuonna 2020 tuovat Japaniin taifuunin lailla kansainvälisiä vaikutteita kasvavien matkailijavirtojen lisäksi.

Edessä yhteisiä haasteita – ja mahdollisuuksia

Henkilökohtaisesti odotan innolla Japanin kansainvälistymisen mukanaan tuomien tuotteiden rantautumista suomalaiskauppojen hyllyille. Toivottavasti osa näistä tuotteista on tulevaisuudessa kehitetty yhteistyössä suomalaisten kanssa. Molempien maiden väestö vanhenee nopeasti, joten yhteisiä haasteita ainakin löytyy ratkaistavaksi.

Niin suomalaiset kuin japanilaisetkin pitävät keskinäistä yhteistyötä useimmiten helppona ja mukavana. Kulttuureissamme on kieltämättä jotain yhteistä. Myöhästymiseen suhtaudutaan Suomessakin negatiivisesti ja olemme japanilaisten tavoin usein etuajassa. Tästä syystä olin huojentunut, että taksimatkani taannoin keskeyttänyt mielenosoitus liikkui nopeasti ja ennätin viime minuuteilla tapaamiseen säilyttäen näin kasvoni.

Kommentit

Kalle 4 vuotta sitten

Ei… Aikamoista propagandaa.

Leave a Reply