Ruotsilla on paljon pelissä. Trumpin aikomukset kaikuvat Ruotsiin saakka. Trump on uhka ruotsalaiselle työllisyydelle ja tuotannolle. Tässä esimerkkejä kommenteista, joita Yhdysvaltojen tuoreen presidentin vaalilupaukset ja ensitoimet ovat nostaneet esille Ruotsissa.
Täällä pohditaan nyt kuumeisesti onko vapaakauppa nähnyt parhaat päivänsä ja miten se vaikuttaa taloudellisiin näkymiin. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen positiivinen kansakunta, mutta reagoivat ehkä meitä suomalaisia enemmän asioihin tunnepohjaisesti. Myös Brexit -kansanäänestyksen tulos viime kesänä aiheutti voimakkaita ensireaktioita.
Tilannekuva on Suomella ja Ruotsilla yhteinen. Olemme viennistä riippuvaisia talouksia ja vapaakauppa on talouskasvumme pohja. Globalisaatiokehityksen kohtaama vastatuuli on huolenaihe.
Yhdysvalloilla iso merkitys Ruotsille
Mitä tulee kauppasuhteisiin Yhdysvaltojen kanssa, on Ruotsilla paljon pelissä. Kokonaisuudessaan EU on toki tärkein markkina-alue.
Yhdysvallat on yksittäin tarkasteltuna kolmanneksi suurin vientimaa Norjan ja Saksan jälkeen. Viennin volyymi Yhdysvaltoihin vuositasolla on lähes 10 miljardia euroa, vajaat 8 prosenttia kokonaisviennistä. Palveluviennissä Yhdysvaltojen osuus on arvioilta noin 10 prosenttia. Palvelutuonnista puolestaan 14 prosenttia tulee Yhdysvalloista.
Yhdysvalloissa vaikuttaa noin 1200 yritystä, joilla on kytkös Ruotsiin. Investoinneissa Yhdysvallat on suurin suorien investointien kohde. Investointien arvo on yhteensä noin 40 miljardia euroa. Yhdysvalloista Ruotsiin tulevien suorien investointien arvo on arvioilta noin 18 miljardia euroa. Ruotsissa on noin 1500 amerikkalaistaustaista yritystä.
Arvoketjutarkastelussa Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina 12 prosentin osuudella. Tällöin huomioidaan tuotteet, jotka menevät suoraan tai muiden maiden kautta Yhdysvaltoihin, mutta joiden lisäarvo on luotu Ruotsissa.
Suurin osa vientituotteiden lisäarvosta liittyy palveluihin. Ruotsi on yhteiskunnan palveluistumisessa EU:n ykkönen, tosin erot kärkimaiden kesken eivät ole merkittävät. Talouden kulmakivet muodostuvat yhä enenevissä määrin palveluiden tuomasta arvonlisäyksestä sekä globaaleista arvoketjuista.
Noin 120 000 teollisuustyöpaikka on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusista työpaikoista puolestaan kolme neljäsosaa syntyy tietointensiivisille palvelualoille. Tukholman yleisin ammattinimike taitaa jo olla ohjelmoija.
Trumpin julkisuuteen antamien lausuntojen perusteella on muodostunut kuva vanhanaikaisesta näkemyksestä ulkomaankaupasta, jossa yksittäiset valtiot ostavat ja myyvät tavaroita. Kyse on kuitenkin monimutkaisista arvoketjuista, joissa komponentit ja osat kulkevat useiden eri valtioiden kautta.
Kansainvälinen kauppa on yhä enenevissä määrin palveluiden vientiä ja tuontia. Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa palveluiden kilpailukyky ja teollisuuden tuottavuuteen vaikuttavat yhä enemmän palvelukaupan esteet. Ei ihme, että Trumpin aikeet mietityttävät.
Ruotsissa pohditaan myös Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus TPP:n kohtaloa ja sen mahdollisia heijastusvaikutuksia. Kiinan vaikutusvallan kasvu on tietenkin iso kysymys. Aasian arvioidaan kääntyvän Euroopan suuntaan.
Huolena on Idän suunnasta entisestään lisääntyvä palveluiden ja tavaroiden tuonti seurauksena Yhdysvaltojen protektionistisesta politiikasta. Tämä merkitsee lisääntyviä hintapaineita Euroopassa ja Ruotsissa.
Brexit – Vaikeuksien kautta voittoon?
Iso-Britannia on kolmanneksi tärkein vientimarkkina palveluille ja neljänneksi suurin tavaroille. Ruotsalaisia investointeja on tehty arviolta noin 19 miljardilla eurolla. Iso-Britannia on kolmanneksi suurin investoija Ruotsissa noin 33 miljardin euron investoinneilla. Yrityksiä, joilla on kytköksiä Ruotsiin tai Iso-Britanniaan on molemmissa maissa noin 1000.
Ruotsissa on noussut esille viime kesän kauhistelun jälkeen myös mahdollisuuksia. Ehkä Ruotsi voisi saada osansa yrityksistä, jotka päättävä lähteä Lontoosta eron seurauksena. Voittaako ruotsalainen positiivisuus lopulta?
Hallitus on jo ennättänyt teetättää aiheesta selvityksen, jonka johtopäätökset olivat toki realistiset. Ruotsikin on isossa kuvassa perifeerinen markkina. Yksi viidestä ruotsalaisyrityksestä ilmaisi aikeensa lähteä Brexitin myötä, mutta sillä ei ole kovin suurta merkitystä kokonaisuudessa. Selvitys lienee tarkoitettu enemmän osoittamaan, että hallitus ei seiso toimettomana uudessa tilanteessa.
Ruotsissa nähdään tulevat neuvottelut mahdollisuutena kääntää vaikea yhteiskunnallinen keskustelu globaalista vapaakaupasta keskusteluun EU:n sisämarkkinoista. Ehkä niiden arvo ja merkitys ymmärretään paremmin Brexit- neuvotteluiden myötä? Tähän on hyvä tarttua odotellessa oivallusta siitä, mitä positiivista Trumpin ajama kauppapolitiikka voisi tuoda tullessaan.