Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana Turkki on ollut usein uutisotsikoissa ja maan tilanne herättää huolta kauppakumppaneissa. Suomen ulkomaankaupan kasvattaminen Turkin osalta tässä tilanteessa on ollut todellinen haaste.
Saavuin Turkkiin toukokuun alussa vuonna 2016 erityisasiantuntijaksi kehittämään Suomen ja Turkin välistä kauppaa. Työpaikkani on Suomen suurlähetystö Ankarassa. Kaksi kuukautta saapumiseni jälkeen, 15. heinäkuuta 2016, maassa tapahtui vallankaappausyritys.
Vallankaappausyritys, usea suurempi terrori-isku ja hallituksen kovat otteet vaikuttivat kaiken muun ohella negatiivisesti kuvaan Turkista ulkomailla ja maan talouteen.
Turkki monien haasteiden edessä
Vallankaappausyrityksen jälkeen suomalaisyritykset eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita saapumaan Turkin markkinoille, joten Team Finland Turkki päätti esitellä potentiaalisia turkkilaisia asiakkaita suomalaisyrityksille järjestämällä yritysvierailuja ja tapaamisia Suomessa. Tällä tavoin saimme kotimaiset yritykset uudelleen kiinnostumaan Turkin kaupallisista mahdollisuuksista. Vuosina 2016–2018 olemme järjestäneet yli tuhat yritystenvälistä tapaamista suomalaisyritysten ja potentiaalisten turkkilaisten asiakkaiden välillä. Ponnistelujemme ansiosta uusia yrityksiä on saapunut Turkin markkinoille ja kauppoja saatu aikaan. Suomalaisyritykset ovat usein olleet positiivisesti yllättyneitä markkinoiden mahdollisuuksista.
Nyt Turkki on taas uusien haasteiden edessä, kun liira on kuluvan vuoden aikana menettänyt noin 40 prosenttia arvostaan. Maan talous on jo pidemmän aikaa kohdannut moninaisia haasteita, mutta kesäkuussa pidettyjen parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeen Turkki on ajautunut entistä pahempaan talouskriisiin.
Yleinen näkemys on jo pitkään ollut, että keskuspankin tulisi nostaa viitekorkoja, jotta talouden kuumentuminen hidastuisi. Presidentti Erdoğan on kuitenkin julkisuudessa usein suorasanaisesti linjannut, ettei korkoja nosteta. Maan hallitus ei ole halunnut talouskasvun hidastuvan ja on sen vuoksi pyrkinyt kaikin keinoin lisäämään talouden kasvua ja työllisyyttä. Markkinoiden kaipaamia positiivisia uutisia saatiin kuitenkin 13.9.2018, kun keskuspankki ilmoitti nostavansa viitekorkoja reippaasti.
Korkean inflaation ja matalien korkojen talouspolitiikka oli ehtinyt heikentää Turkin talouspolitiikan uskottavuutta ja vaikeuttaa suhteita kauppakumppaneihin. Berat Albayrakin, eli presidentin vävyn, nimittäminen talousministerin virkaan on herättänyt paljon kritiikkiä. Tämänhetkisestä talouskriisistä presidentti Erdoğan syyttää ennen kaikkea Yhdysvaltoja, joka hallinnon näkemyksen mukaan pelaa markkinapeliä Turkin kustannuksella.
Presidentti Trumpin toiminnalla olikin suora vaikutus liiran kurssiin, sillä tviitti sanktioista Turkille aiheutti liiran kurssin jyrkän laskun. Yhdysvaltojen julistamat lisätullit ja sanktiot eivät kuitenkaan itsessään pysty Turkin taloutta kaatamaan, mutta maiden johtajien välinen nokittelu luo epäluottamusta liike-elämään ja moni alan vaikuttaja vaatiikin suhteiden korjaamista. Keskuspankin korkojen nosto on pitkään kaivattu positiivinen korjausliike ja lisää talouspolitiikan hoidon uskottavuutta.
Presidentti Erdoğan on toistuvasti julkisuudessa ilmoittanut, ettei Turkki ole aikeissa turvautua kansainvälisiin rahoitusmenetelmiin. Alan asiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Turkki voisi selvitä talouskriisistä ilman ulkopuolista apua. Rahan lisäksi Turkin talous vaatii toipuakseen sekä nopeita toimia että pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta, mukaan lukien rakenteellisia muutoksia.
Talouskriisi hiipii ihmisten arkeen
Talouden toipumisessa vientiteollisuus on suuressa roolissa. Lisäksi Turkin matkailusektori vetää jälleen hyvin ja maa näyttäytyy houkuttelevana matkailukohteena edullisen hintatason vuoksi myös suomalaisille. Pääkaupungin virkamiehille maan taloustilanteen seurausta ovat houkuttelevan edulliset lennot ja hotellipaketit, joten kotimaan matkailu vetääkin hyvin. Hallitus on vielä lisännyt matkailupalveluiden kysyntää pidentämällä kansallisia vapaita.
Turkin kansalaisille talouskriisi ja korkea inflaatio näyttäytyvät toki kuitenkin ennen kaikkea kuluttajahintojen nousuna. Polttoaineen hinta on noussut vuodessa 5,32 liirasta (syyskuu 2017) 6,95 liiraan (syyskuu 2018), mikä tarkoittaa noin 30 prosentin hinnannousua. Valuuttamääräisten lainojen takaisinmaksu on vaikeutunut ja muut ulkomaan valuutoissa olevat kuluerät ovat kohonneet pilviin.
Inflaatio- ja kuluttajahintojen nousu vaikuttaa siis hyvin suoraan turkkilaisten arkeen, mutta työttömyyden kasvulla voi olla vielä suuremmat vaikutukset. Kotitalouksien lisäksi talouden tila ja liiran kurssin romahdus vaikuttavat erityisesti pieniin yrityksiin, joita Turkissa on paljon.
Liiran alhainen kurssi vaudittamassa investointeja
Turkin talouden tilanne on herättänyt kysymyksiä myös suomalaisissa yrityksissä. Helsingissä Finlandia-talolla järjestetty Team Finland -päivä tarjosi suomalaisyrityksille tilaisuuden esittää myös Turkkiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa valuuttakurssien vaikutuksesta liiketoimintaan. Suomalaisyritykset puolestaan jakoivat viimeaikaisia kokemuksiaan siitä, kuinka Turkin talouden tilanne on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa. Kaikesta huolimatta investointeja kuitenkin vielä tehdään.
Liiran kurssin heikentyminen lisää liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka harkitsevat tuotantoa Turkissa, alihankkijoiden kautta tai investoimalla omaan tuotantoon. Matalan liiran kurssin aikana pitkäaikaisten investointien tekeminen voi hyvinkin olla kannattava sijoitus, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.
