Metsäteollisuus on yksi Valko-Venäjän tärkeimmistä strategisista toimialoista ja vientitulojen kannalta tärkeimpiä sektoreita. Metsäosaamista, tehokkuutta ja puun jalostusarvoa halutaan nyt kasvattaa. Asiat halutaan tehdä suomalaisen mallin mukaan. Näin toivoo maan presidentti Aleksander Lukashenko.
Suomalaiselle mallille on Valko-Venäjällä korkein mahdollinen tuki. Tämä korkean tason toive avaa mahdollisuuksia ja antaa etumatkan suomalaisille metsäalan toimijoille metsänhoidosta puunjalostamiseen. Ongelmana on rahoitus. Luovilla ratkaisuilla suomalaiset metsäalan osaajat voivat vahvistaa asemaansa Valko-Venäjän markkinoilla. Nyt on aika olla aktiivinen, sillä tehokasta metsäosaamista löytyy myös muualta.
Suomen osaaminen on tunnettu. Aktiivisuus Suomea kohtaan lähti kasvuun kun Lukashenko kritisoi elokuussa 2014 maansa metsätalouden kehitystä ja sanoi, että Valko-Venäjän on otettava esimerkkiä metsätalouden kehittämisessä Suomesta. ”Mallia tulisi ottaa erityisesti sekä metsänhoidosta että mekaanisesta puunjalostuksesta”.
Lukashenko painotti, että maan vientituotteita tulee jalostaa pidemmälle. Vuonna 2012 raakapuuta vietiin Valko-Venäjältä lähes 2 miljoonaa kuutiometriä ja sahatavaraa vastaavasti 191 000 kuutiometriä. Tavoite on, ettei vuoden 2016 alusta maasta vietäisi enää lainkaan raakapuuta. Työtä on paljon. Nähtäväksi jää, kuinka tavoite saadaan toteutettua, mutta presidentin toivo on jo toiminut impulssina aktivoida yhteistyötä Suomen suuntaan.
Suomi messujen pääteemana
Valko-Venäjällä halutaan uskoa metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Ja miksipä eivät uskoisi, sillä maassa on metsää yli 9 miljoonaa hehtaaria ja ne peittävät maan pinta-alasta 39 %. ”Metsätalous ja maatalous antavat meille paljon mahdollisuuksia. Meidän pitää hyödyntää niitä. Suomenkin talous luottaa metsätalouteen”, sanoi Valko-Venäjän presidentti Viktor Lukashenko huhtikuussa.
Syksyllä 2014 Suomessa vierailleen Valko-Venäjän metsäministeriön visiitin jälkeen yhteydenpito on jatkunut aktiivisena. Viimeksi Minskistä lensi Suomeen ryhmä asiantuntijoita tutustumaan metsien istutus- ja kasvattamisjärjestelmiin.
Siispä ei ollut yllättävää, että toukokuun Lesdrevtech 2015 messujen pääteemaksi oli nostettu suomalainen metsätalousosaaminen. Messujen yhteydessä pidettiin konferenssi, jonka suomalaispanos oli vahva. Yhdellekään konferenssin 200 osallistujasta ei jäänyt epäselväksi, missä maassa tehdään ja suunnitellaan parhaat metsäkoneet ja missä metsien hoito on kestävää, mutta samalla erittäin tehokasta. Mikä parasta, kehut tulivat yleisön joukosta.
Seminaarin tauolla Saksan metsänomistajien liiton johtaja kehui varaministeri Demyanikille suomalaisia vastuullisina metsänomistajina. Tarkasti kehuja kuunnellut varaministeri kiinnostui myös ajatuksista tutkia suomalaisen puurakentamisen ja siihen liittyvän osaamisen jalostamisesta Valko-Venäjällä. Täällä Valko-Venäjällä vain pieni osa puusta käytetään rakentamiseen.
Oikea aika toimia
Ilmapiiri Valko-Venäjällä suosii juuri nyt suomalaisia metsätoimijoita ja suomalaisten kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, mutta jos me emme ole läsnä ja ota meille tarjottua roolia, löytävät muut maat Valko-Venäjän metsämarkkinat. Eurooppalaisia toimijoita on jo mukana aktiivisesti erityisesti saha- ja huonekaluteollisuudessa. Ja ovia kolkuttelevat rahoituspaketteineen myös kiinalaiset, jotka ovat jo läsnä muun muassa paperiteollisuudessa.
Kiinalaiset ovat tervetulleita, mutta herättävät valkovenäläisissä myös huolia. Kiinalaiset nähtiin hyvinä asiakkaina ja myyntiä heille kannustettiin. Yhteisyrityksiin toivotaan kuitenkin eurooppalaista ja erityisesti suomalaista osaamista, sillä ”he ymmärtävät ja arvostavat metsiämme.”
Valko-Venäjä tulee panostamaan vahvasti metsätalouteensa. Uudistustarpeita on paljon. Ongelmana on rahoitus. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (ERBD) on jo aiemmin tunnistanut Valko-Venäjän mahdollisuudet metsäteollisuudessa, ja on kiinnostunut keskustelemaan myös suomalaisten yritysten investointihankkeista.
Rahoitusta on löydettävissä myös muista lähteistä. Luovilla ratkaisuilla suomalaiset toimijat voivat olla osaltaan kehittämässä Valko-Venäjän metsätaloutta ja samalla vahvistaa omaa asemaansa markkinoilla, joista avautuvat myös Euraasian talousliiton portit.