Vietnam on kehittynyt 15 vuodessa pienestä teknologian kokoonpanomaasta yhdeksi maailman johtavista matkapuhelin- ja elektroniikkavalmistajista. Muutos on ollut hengästyttävä, jopa aasialaiselle mittapuulla. Jos katsotaan pelkästään tuotantolukuja, on esimerkiksi teknologian vienti moninkertaistunut johtuen Samsungin ja muiden ulkomaisten yhtiöiden valtavista investoinneista sektorille.

Vietnam on kuitenkin myös muuttunut digitaaliseksi yhteiskunnaksi näiden 15 vuoden aikana. Seuraavan 15 vuoden aikana nähdään, miten maa ottaa seuraavan kehitysaskeleen ja muuttuu digitaaliseksi palveluyhteiskunnaksi.

Kehitys nopeaa, suorastaan henkeä salpaavaa

VINASA:n (Vietnam Software and IT Services Association) puheenjohtajan, Nguyen Nhat Quangin mukaan, Vietnamin pelkästään teknologian kehittämiseen keskittyvän sektorin voidaan odottaa tuplaantuvan kokoonsa nähden seuraavan 10 vuoden aikana. Hänen mukaansa edes korona ei heitä varjoaan sektorin kasvulle, vaan vain vahvistaa sen tärkeyttä.

Suomen suurlähetystön innovaatioyhteistyön suunnittelusta aiemmin vastannut Tomi Särkioja työskentelee tällä hetkellä vaihtovirkamiehenä Aasian kehityspankin yksityisen sektorin yksikössä Hanoissa. Hän näkee Vietnamin nopean kehityksen kiehtovana ja suorastaan henkeä salpaavana.

”Kukapa olisi viisi vuotta sitten arvannut, että vuonna 2020 Vietnam on yksi maailman teknologiateollisuuden nopeasti kasvavista keskuksista? Teknologiaviennin arvo vuonna 2019 oli noin 91 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli noin 15 kertaa suurempi kuin vuosikymmenen alussa. Myös ICT-palvelusektori on kehittynyt huimasti 11,5 miljardin toimialaksi. ICT-palvelusektorin kasvu on painottunut esimerkiksi japanilaisten ja korealaisten yritysten ankkuri-investointeihin ja palveluketjuihin sekä erityistoimialoihin kuten peliteollisuuteen. Kotimaista kysyntää ja Venture Capital -investointeja kiihdyttää verkkokaupan ja digitaalisen alustatalouden kasvu. Indonesian ohella kyse on Kaakkois-Aasian suurimmasta digitaalisen talouden kasvumarkkinasta”.

Kehityksen rajat ja suunta

Australian hallituksen tekemän selvityksen mukaan, digitaalisen yhteiskunnan kasvu ja kehitys tulevat onnistuessaan määrittelemään Vietnamin kehityksen suuntaviivat ja tarjoamaan pohjan kestävälle talouskasvulle. Nykytahtia maan ja ympäristön rajat tulevat vastaan jossain vaiheessa ja työvoiman sekä resurssien pitää siirtyä korkeampaa arvoa tuottamaan työhön.

Toki on myös vaarana, että Vietnam lipsahtaa digitaalisen taantumuksen tielle, jossa arvonlisään ja innovatiivisuuteen ei panosteta ja jatketaan samalla mallilla kuin ennenkin, eli kokoonpanomaana, joka täydentää ja korvaa tulevaisuudessa Kiinan tuotantoa. Tämä malli ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä, sillä Vietnamin oppimismotivaatio (niin maan kuin kansalaistenkin) on erittäin korkea. Suomikin on saanut kokea tästä halusta osansa, sillä yhä useammat vietnamilaiset nuoret haluavat Suomeen opiskelemaan, muitten ulkomaitten ohella.

Viime vuosikymmenen aikana Suomi on panostanut paljon Vietnamin innovatiivisuuden esiintuomiseen ja yhteistyön luomiseen. Tästä parhaita esimerkkejä ovat Innovation Partnership -ohjelmat 1 ja 2. Niiden avulla luotiin, aluksi yritysten tukijärjestelmiä, mutta myöhemmin Vietnamiin kokonaisvaltaisempia innovaatioekosysteemin tukijärjestelmiä. Lisäksi testattiin monia Suomessakin tuttuja menetelmiä, kuten innovaatiorahoitus valtionavustuksella ja innovaatiokoulutus osaksi yliopistoja. Suomella on edelleen näissä asioissa erinomainen maine Vietnamissa ja puhujia sekä yrityksiä tältä puolelta kaivataan Suomesta Vietnamiin.

Tulevaisuuden kysymykset

Nykytilanteessa Vietnamilla on koronan jälkeiseen ainutlaatuinen mahdollisuus digiloikkaan. Tämä ei koske vain etäoppimista, vaan etenkin julkista hallintoa ja e-hallintoa.

Vaikka tekniset esteet poistuvat tai vähenevät ja teknologinen kyky on vahva, on digiloikalla merkittäviä poliittisia hidasteita ja esteitä. Korruptio on niistä yksi. Toinen on poliittisen valvonnan ja vallankäytön vahva tendenssi yksipuoluemaassa. Digitalisaatiolle keskeinen uusi kyberturvallisuuslaki säädettiin vastoin avoimen yhteiskunnan periaatteita ja toimeenpanoasetus on edelleen kesken. Laki voi muodostua merkittäväksi esteeksi digitalisaation kannalta keskeisten kansainvälisten toimijoiden sijoittumiselle ja toiminnalle Vietnamissa.

Tällä hetkellä Vietnamissa yhdistyvät nuori koulutettu ja digikykyinen väestö ja edelleen suhteellisen alhainen palkkataso ja kustannukset. Monet eurooppalaiset yritykset teetättävät jo nyt digitaalisia töitään Vietnamissa ja tämä trendi lisääntyy, myös Suomessa. Töiden teettäminen Vietnamissa on osa myönteistä ja itseään vahvistavaa ketjua.

Suomen osalta tiukin analyysi tullaan jatkossa tekemään siitä, ollaanko Suomessa tarpeeksi kiinnostuneita ja kauaskatseisia näkemään Vietnamin sisämarkkinapotentiaali ja onko Vietnam todellisuudessa ikkuna ASEAN-markkinoille? Onko suomalaisilla malttia aloittaa Kaakkois-Aasian valloitus Vietnamista? Ja onko Suomessa olevilla yrityksillä, sekä niiden tukiverkostoilla, kuten UM:llä ja Business Finlandilla tarpeeksi mahdollisuuksia ja resursseja auttaa tätä kehityskulkua? Tueksi on kehitetty useita eri rahoitusinstrumentteja ja ikkunoita ja virkamiehet, sekä konsultit tekevät parhaansa auttaakseen etenkin PK-sektorin yrityksiä tulemaan markkinoille ja löytääkseen parhaat mahdolliset kumppanit sekä mahdollisuudet.