Vuotavia ikkunoita, verkkokauppoja ja Ukrainan jälleenrakennusta

Tšekki on EU:n puheenjohtajamaa loppuvuoden 2022. Keskustelin ison tšekkiläisen pankin johtajan kanssa ja kysyin häneltä, miten EU-puheenjohtajuus näkyy tai vaikuttaa heidän liiketoimintaansa. No ei juuri mitenkään, kuului vastaus.  

Näinköhän on? Jäin keskustelun jälkeen pohtimaan, miten puheenjohtajakauden painopisteet näkyvät arjessa? Ja mitä täällä Tšekissä vierailevat virkamiehet näkevät matkoillaan? Hypätäänpä virkamiesten kyytiin!

Katukuva Prahasta.
Mala Strana. Kuva: Mika Lautanala

Energiavirkamies Elli Energinen tietää, että energiaturvallisuus on yksi Tšekin puheenjohtajakauden painopisteistä. Uusiutuvan energian käyttöä pitäisi lisätä ja riippuvuutta Venäjän kaasusta pitäisi vähentää, ja ylipäätään energian kulutusta pitäisi vähentää. Jo lentokoneesta Elli näkee, että tuulivoimaloita on täällä hyvin harvassa. Aurinkokennojakaan ei juuri näy. Hiili- ja kaasuvoimaloiden piippuja sen sijaan on tiheässä. Pari ydinvoimalaakin näkyy. Kolmannen rakentamista valmistellaan. Pienreaktorit kiinnostavat täällä erittäin paljon.

Energian säästämiseksi Tšekin elpymissuunnitelmassa on isot panostukset rakennusten energiatehokkuuteen. Elli huomaa, että lämmön talteenottoa ei juurikaan käytetä. Ilmanvaihto tapahtuu suurelta osin ikkunoita avaamalla, ja lämpö päästetään harakoille. Historiallisissa rakennuksissa ikkunatkin ovat historiallisia. Energian hinnan nousun myötä lämpöpumppujen kysyntä onkin lähtenyt hirmuiseen kasvuun. Elli miettii, mitä muita keinoja tšekkiläiset kiinteistöjen omistajat voisivat ottaa käyttöön? Tai olisiko kenties suomalaisella energiaosaamisella kysyntää?

Kauppapoliittisissa asioissa liikkeellä oleva virkamies Kauko Kauppanen huomaa matkallaan, että Tšekin talous on hyvin kansainvälistä. Moottoritiet ovat tulvillaan maahan saapuvia ja maasta lähteviä rekkoja. Tšekin viennin arvo onkin yli 70% bkt:stä, kun Suomessa viennin arvo on alle 40% bkt:stä. Tšekki on siis paljon riippuvaisempi kansainvälisestä kaupasta kuin Suomi. Viennistä noin 80% tapahtuu EU:n alueelle, joten maan kannalta onkin tärkeää, että puheenjohtajakaudella edistetään vapaakauppasopimuksia EU:n ulkopuolelle.

Talossa ikkunat auki kadulle päin
Ikkunat auki lämpö karkaa ”harakoille”. Kuva: Mika Lautanala.

Tšekin viennistä noin neljännes on autoteollisuuden tuotteita. Tunnetusti ala on riippuvainen sirutuotannosta Kaukoidässä ja koronaepidemian seuraukset aiheuttavat edelleen häiriöitä autotuotantoon. Yksi puheenjohtajakauden painopiste onkin sirusäädös, jonka toivotaan lisäävän EU:n omavaraisuutta tällä sektorilla.

Digiasioissa liikkeellä oleva virkamies Tauno Tieturi kuulee paikallisilta, että verkkokauppa on Tšekeissä hyvin edistyksellistä. Täällä on asukasta kohden Euroopan eniten verkkokauppoja. Vähittäiskaupasta 14% tapahtuu verkossa, aikuisista 93% ostaa verkosta. Ruuan verkkokauppa kasvaa noin 100% vuosivauhtia, ja joka neljäs tšekki käytti ruuan verkkokauppaa jo vuonna 2019, siis ennen koronapandemiaa. Ymmärrettävää onkin, että tšekit haluavat edistää digitaalisia sisämarkkinoita.

Tehdasvierailulla Tauno näkee, että robotteja käytetään paljon. Näinhän pitääkin olla, sillä robotti –sana tulee tšekin kielestä, Tauno muistelee. Robottien lisäksi tšekkiläiset yritykset ovat ottaneet EU:n keskiarvoa enemmän käyttöön mm alustatalouden ja IoT –teknologioita. EU-agendalla digitaalisuuden laajempaa käyttöä asioita edistetään datasäädöksellä ja tekoälyasetuksella.

Kaupungilla liikkuessaan vieraileva virkamies huomaa, että ukrainalaisia autoja näkyy todella paljon. Se muistuttaa puheenjohtajakauden ensimmäisestä painopisteestä, eli Ukrainan jälleenrakentamisesta. Kun tämä päivä koittaa toivottavasti pian, niin myös Suomessa kannattaa muistaa, että täältä on toimivat yhteydet Ukrainaan ja jälleenrakentaminen tulee varmasti näkymään Tšekin taloudessa.

Vaikka puheenjohtajakauden agenda ei suoraan vaikutakaan yritysten johtamiseen, niin painopisteet ovat hyvin arkipäiväisiä ja vaikuttavat yritysten toimintaan laajasti.