WEF, muutakin kuin vain Davos

Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) esitetään liian usein negatiivisessa valossa ilman, että sen toimintaa tunnetaan. Mitä WEF tekee, miten se työskentelee ja kuka siellä vaikuttaa? Suomen Geneven edustusto pyrkii avaamaan järjestön toimintaa ja on vakuuttunut siitä, että tiiviimpi yhteistyö Suomen ja WEF:n välillä palvelisi molempien intressejä.

World Economic Forum, kuva: Benedikt von Loebell.

Missiona parempi maailma

Maailman talousfoorumi (WEF), on Genevessä päämajaansa pitävä kan-sainvälinen järjestö, jonka saksalaissyntyinen ekonomisti ja insinööri Klaus Schwab perusti 1971. ”Professor Schwab” johtaa strategisella tasolla (executive chairman) järjestöä yhä. Operationaalisella tasolla (president) johtajana toimii norjalainen Borge Brende, joka nimitettiin ensimmäisenä tehtävänhaltijana rooliin syyskuussa 2017. Tätä ennen Brende toimi Norjan ulkoministerinä. Geneven toimiston lisäksi WEF:llä on toimipisteet Yhdysvalloissa (New Yorkissa ja San Franciscossa), Kiinassa ja Japanissa.

Tulevaisuustyö on WEF:n toiminnan ytimessä. WEF näkee missionaan ”maailman tilan parantamisen ja paremman tulevaisuuden luomisen” tarjoten globaalin, puolueettoman ja tulevaisuuteen katsovan foorumin dialogiin valtioiden ja yksityisen sektorin johtajien välille.

WEF:n näkökulmasta maailman polttavimmat haasteet voidaan ratkaista vain globaalin yhteiskunnan merkittävimpien johtajien yhteistyöllä. WEF:n toiminta-ajatus nojaa kolmeen vaiheeseen: 1) vaikuttajien kokoaminen yhteen, 2) kollektiivisen agendan luominen ja toimijoihin vaikuttaminen, 3) yhteistyön kautta syntyvät tulokset.

WEF:n relevanssi on viime vuosina ollut selvässä kasvussa, ja organisaatio on kehittänyt näkyviä kumppanuuksia maailman vaikutusvaltaisimpien toimijoiden kanssa.

Kuinka WEF toimii

WEF:n lippulaivatapahtuma, Sveitsin Davosissa tammikuussa järjestettävä vuosikokous, vetää puoleensa merkittävimpiä päätöksentekijöitä, julkiselta sekä yksityiseltä sektorilta, eri puolilta maailmaa. Vuoden 2018 kokoukseen osallistui 340 maailman poliittisen johtohenkilön mukana 70 valtionpäämiestä, myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Lisäksi paikalla oli muun muassa kansainvälisten organisaatioiden johtoa, 1900 merkittävää yritysjohtajaa sekä 900 kansalaisjärjestöedustajaa.

Davosin kokouksen lisäksi vuosittain järjestetään innovaatioihin, tieteeseen ja teknologiaan keskittyvä tapahtuma Kiinan Dalianissa sekä tulevaisuuden teknologioita käsittelevä tapahtuma Arabiemiraateissa. Lisäksi lukuisia sektorikohtaisia ja maantieteellisesti keskitetympiä tapahtumia järjestetään ympäri vuoden.

Keskustelun mahdollistavien tapahtumien lisäksi WEF laatii kattavia ja laajoja raportteja, tutkimuksia ja vertailuja eri sektoreilta. WEF:n julkaisemat vertailut ylittävätkin usein uutiskynnyksen maailmanlaajuisesti.

Suomi muiden pohjoismaiden ohella nousee useissa vertailuissa kärkipäähän. Julkaistulla materiaalilla pyritään vaikuttamaan positiivisesti valtioiden ja yritysten toimintaan. Tämän lisäksi WEF toteuttaa yhteistyöprojekteja, joilla pyritään suoraan vaikuttamiseen paikallistasolla.

Järjestöllä on näkyviä yhteistyökumppaneita, niin julkiselta, kuin yksityiseltäkin sektorilta. WEFin järjestämiin tilaisuuksiin, kuten myös laajempaan yhteistyöhön, osallistuminen edellyttää kutsua. WEF:n kutsupolitiikka on valikoivaa, kutsun saavat ainoastaan ne, joiden WEF näkee voivan tuoda lisäarvoa dialogiin. Yksityistä sektoria edustavat strategiset kumppanit ovat WEF:n kannalta merkityksellisiä, sillä organisaatio rahoittaa toimintaansa näiltä kerätyiltä vuosittaisilla jäsenmaksuilla sekä huomattavilla osallistumismaksuilla WEF:n tapahtumiin. WEF kuitenkin kutsuu tapahtumiinsa myös pienempiä kasvuyrityksiä, joiden nähdään tuovan tärkeän lisän dialogiin.

WEFin työ keskittyy 14 tulevaisuutta käsittelevän aloitteen alle. Nämä tavoitteet ovat:

  1. Consumption
  2. Digital Economy and Society
  3. Economic Progress
  4. Education, Gender and Work
  5. Energy
  6. Environment and Natural Resource Security
  7. Financial and Monetary Systems
  8. Food Security and Agriculture
  9. Health and Healthcare
  10. Information and Entertainment
  11. International Trade and Investment
  12. Long-Term Investing, Infrastructure and Development
  13. Mobility
  14. Production

Lisäksi organisaatio on vastikään perustanut uuden globaalin kyberturvallisuuskeskuksen, jonka on tarkoitus toimia yhteistyöfoorumina eri toimijoille globaalista perspektiivistä.

Eräs merkittävä WEF:n toimintalohko on myös tulevaisuuden johtajien kouluttaminen Young Global Leaders -ohjelmassa. Vuonna 2004 perustetun ohjelman tavoitteena on kouluttaa uuden sukupolven johtajia. Viisivuotiseen maksuttomaan koulutusohjelmaan valitaan tarkan harkinnan perusteella vuosittain eri puolilta maailmaa noin 100 alle 40-vuotiasta menestyjää yhteiskunnan eri sektoreilta. Ohjelma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun ja verkostoitumiseen. Suomesta osallistumiskutsun on vuosien varrella saanut kymmenkunta politiikan ja yksityisen sektorin nuorta kärkinimeä.

Suomen yhteistyö WEF:n kanssa

Suomella on ollut viime vuosina hyvää yhteistyötä WEF:n kanssa. Poliittisella ja asiantuntijatasolla olemme edustautuneet ja vaikuttaneet WEF:n järjestämissä tilaisuuksissa, jotka ovat käsitelleet muun muassa Euroopan tulevaisuutta, maailman kriisejä, tulevaisuuden tuotantoa sekä innovaatioita, tiedettä ja teknologiaa.

Suomen ja WEF:n yhteistyön tiivistämiseen on kuitenkin paljon edellytyksiä, ja se palvelisi molempien intressejä. Sekä julkisen että yksityisen sektorin osaamiselle on kysyntää.

Suomen pysyvä edustusto toimii mielellään keskustelujen fasilitoijana, myös yrityksiä, akateemista maailmaa ja ajatushautomoita tukien. Maailma kun on helpompi pelastaa yhdessä.