Balin minipaketin aikaansaaminen oli monella tapaa ainutlaatuinen tapahtuma – ei vähiten sen vuoksi, että WTO:ssa sovittiin vajaaseen 20 vuoteen ensimmäisestä kauppasopimuksesta. EU:n kannalta erikoista oli, ettei sillä juuri ollut suoria intressejä puolustettavana missään avoimissa neuvottelukysymyksissä, joiden keskiössä Yhdysvallat ja Intia väänsivät kättä. EU:lle rauhallisen sivustaseuraajan rooli näytti sopivan paremmin kuin hyvin.
Balin minipaketti sisältää kaupan menettelyjä koskevan sopimuksen ohella maataloutta ja kehitysmaita koskevia päätöksiä. Paketista sopimisen teki mahdolliseksi edellisessä kahdeksannessa ministerikokouksessa tehty päätös luopua niin sanotusta single undertaking – lähestymistavasta (”mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu”) ja yrittää saada aikaan yksittäisiä ratkaisuja kypsistä neuvottelukysymyksistä.
Ratkaiseva käänne oli vähiten kehittyneiden maiden aktivoituminen
WTO:n yhdeksättä ministerikokousta oli tuttuun tapaan edeltänyt Genevessä tiivis neuvottelujakso, jonka toivottiin tuottavan valmiin paketin ministereille hyväksyttäväksi Balilla, mutta toisin kävi, mikä ei ollut yllätys kauppapolitiikan konkareille.
Läpimurroilla on jo GATTin aikoina ollut taipumus jäädä viimeisen yön puristuksen varaan. Ratkaiseva käänne, jolla voi pidemmälle tähtäimellä olla kauaskantoiset seuraukset WTO:ssa, oli vähiten kehittyneiden maiden aktivoituminen ministerikokousta edeltävä viikonloppuna. Maat nimittäin sopivat heitä koskevista määräyksistä kaupan menettelyjä koskevassa sopimuksessa ja kehottivat pääjohtajaa jatkamaan ponnisteluja sopimuksen aikaansaamiseksi. Se oli rohkaiseva ele, joka asetti Intian entistä tiukemmin eristyksiin ruokaturvaa koskevien vaatimustensa kanssa.
Yhdysvallat panosti sopimuksen syntymiseen
Yhdysvallat otti jälleen paikkansa keskeisenä WTO:n jäsenenä. Yhdysvaltojen sitoutumista monenkeskiseen kauppajärjestelmään on Tyynenmeren vapaakauppaneuvottelujen ja palveluja koskevien plurilateraalineuvottelujen tiimellyksessä ehditty epäillä moneen kertaan viimeisten vuosien ja kuluvan syksynkin aikana.
Amerikkalaisten viesti komissiolle neuvotteluviikon alussa ei olisi voinut olla selkeämpi. He olivat tulleet Balille diiliä varten. USA:n panos sopimuksen syntymisessä oli liioittelematta erittäin ratkaiseva. Balin minipaketti on yksi kauppapoliittisista sulista, jonka presidentti Obama kaudellaan hattuunsa poimii. Seuraava sulka on toivottavasti Informaatioteknologiasopimuksen tuotekatteen laajennus. Nähtäväksi jää, millaisen lähestymistavan Yhdysvallat ottaa jäljellä olevissa DDA-kysymyksissä, joiden osalta Balilla sovittiin työohjelman laatimisesta ensi vuoden aikana.
Työ jatkuu edelleen vuonna 2014
Syyskuussa WTO:n johtajana aloittanut Brasilian entinen pysyvä edustaja Roberto Azevedo sai kaudelleen parhaan mahdollisen alun. Ilman jäsenistön taholta tulevaa luottamusta ja hänen peräänantamattomuuttaan läpimurtoa ei olisi tapahtunut. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Indonesian kauppaministeri Gita Wirjawan ei suotta suitsuttanut kokouksen päättäjäisistunnossa: ”It’s your vision and leadership that made this happen!”
Istunnon tunnelma kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Maiden edustajat taputtivat spontaanisti seisaaltaan ja kyyneleet pilkistelivät monen silmissä. Azevedo sai voittajan paineet harteilleen, mutta pystyykö hän luotsaamaan joukot DDA-satamaan? Vuoden 2014 alku näyttää kuinka pitkälle ”Balin ihme” kantaa neuvottelijoiden palatessa takaisin Geneveen ja aloittaessaan uudelleen arkisen aherruksensa.
Intia asemoi itsensä yksin
Kolmas analysoinnin arvoinen seikka on nousevien talouksien asemoituminen. Intia kunnostautui vastarannan kiiskinä, jonka esiintymistä selittää osaltaan keväällä pidettävät parlamenttivaalit. Mielenkiintoista oli se, miten yksin Intia jätettiin. Jopa yhdessä Intian kanssa ruokaturva-aloitteen tehnyt G33-kehitysmaaryhmä ei seissyt Intian rinnalla Balilla.
Kiina oli käytännössä näkymätön Balilla. Brasilia vetäytyi Azevedon taakse, koska se halusi varmistaa työrauhan uudelle pääjohtajalle. Aiemmissa läpimurtoyrityksissä voimakkaasti pohjoinen–etelä-asetelmaa lietsonut Etelä-Afrikka ei myöskään profiloitunut tässä kokouksessa.
Kehitys- ja teollisuusmaaryhmän perinteinen vastakkainasettelu on WTO:ssa ollut DDA-sovun tiellä, voidaankin kysyä, voiko Balin asetelma jatkua ja siivittää seuraaviin minipaketteihin vai yrittääkö pääjohtaja sittenkin saada DDA:n kertarysäyksellä maaliin.
Maataloutta ja teollisuustuotteita koskeva sopu on periaatteessa numeroita myöten jo neuvoteltu vuonna 2008. Nyt tarvitaan vain runsaasti poliittista tahtoa. Azevedolla riittää varmasti kunnianhimoa vielä moniin koitoksiin. Hänen on pidettävä koko jäsenistö riittävän informoituna neuvotteluista varmistaakseen mahdollisimman laaja tuki tuleville ratkaisuille.
Balin kokous oli työvoitto multilateralismille, ja voitto tuli yhdennellätoista hetkellä. We did it!
Marjut Akola ja Jukka Pesola