WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän ylin aste eli valituselin lakkaa toimimasta 11. joulukuuta, koska sen jäsenmäärä tippuu alle toimivaltaisen minimin. Taustalla on Yhdysvaltojen kritiikki järjestelmää kohtaan. Riitojenratkaisu on ollut yksi WTO-järjestelmän toimivimpia osia, ja valituselimen toiminnan halvaantuminen voi johtaa sääntöjen vastaisten toimien kasvuun. Toivoa sopii, että poliittista tahtoa järjestelmän uudistamiseksi löytyy.

Maailman kauppajärjestön WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä on yli 20-vuotisen taipaleensa pahimmassa kriisissä, sillä sen ylin oikeusaste eli valituselin lakkaa toimimasta 11. joulukuuta. Syynä tähän on se, että valituselimen jäsenmäärä tippuu alle toimivaltaisen minimin Yhdysvaltain vastustuksesta johtuen.

Kauppariitoja toki voidaan jatkossakin viedä WTO:hon ratkaistavaksi. Mutta jos riidan osapuoli valittaa paneelipäätöksestä eli ns. ensimmäisestä asteesta valituselimeen, ei lopullista ratkaisua voida antaa ja tilanne jää avoimeksi.

Riitojenratkaisuelintä on syystä pidetty WTO-järjestelmän kruununjalokivenä. Vuodesta 1995 lähtien se on tuonut ennustettavuutta ja toimintavarmuutta maiden välisiin kauppasuhteisiin.

Riitoja on käynnistetty yli 590 ja niissä saadut sitovat päätökset on pääsääntöisesti johtaneet säännönvastaisten toimien poistamiseen. Mikäli säännönvastaisia toimia taas ei ole poistettu, on riidan käynnistänyt osapuoli voinut pyytää oikeutusta vastatoimiin. Myös suomalaiset yritykset ovat hyötyneet riitojenratkaisujärjestelmästä esimerkiksi Venäjää koskevassa papeririidassa.

Miten nykyiseen tilanteeseen on siis jouduttu?

Taustalla on Yhdysvaltojen kritiikki järjestelmää ja erityisesti valituselimen toimintaa kohtaan. Se mm. katsoo valituselimen ylittäneen määräaikoja käsittelyissään, ottaneen sille kuulumattoman ennakkoratkaisujen antajan roolin ja tehneen liian pitkälle meneviä sopimustulkintoja. Yhdysvaltojen kritiikissä on osittain perää.

WTO:ssa on kuluvan vuoden aikana yritetty löytää kuumeisesti ratkaisuja tilanteeseen. EU ja useat muut maat ovat tehneet konkreettisia ehdotuksia, joilla kritiikkiin vastattaisiin. Valitettavasti yhteistä näkemystä, jonka taakse myös Yhdysvallat voisi tulla, ei ole löytynyt. Näin ollen olemme nyt hankalassa ja ennenkuulumattomassa tilanteessa, kun valituselimeen ei ole saatu nimitettyä uusia jäseniä Yhdysvaltojen estäessä nimitykset.

On mahdollista, että kannustin WTO-sääntöjen noudattamiseen vähenee, kun syrjivistä toimista ei joudu samalla tavalla vastuuseen kuin aikaisemmin. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta.

EU on tukenut vahvasti WTO:n alaista konsultaatioprosessia valituselimen uudistamiseksi, mutta realiteetit huomioiden pyrkinyt samalla löytämään väliaikaisia ratkaisuja. EU on sopinut Kanadan ja Norjan kanssa väliaikaisesta välimiesmenettelystä ja neuvotteluja jatketaan monien muiden kanssa. Myös muita ratkaisuja – kuten useanvälistä välimiesmenettelyä tai vapaakauppasopimusten riitasääntöjen nykyistä aktiivisempaa käyttöä – harkitaan. Tärkeimpänä tavoitteena kuitenkin on kaikille yhteisen WTO-riitojenratkaisujärjestelmän saattaminen taas toimintakuntoon.

Elementit valituselimen uudistamiselle ja toiminnan jatkamiselle on jo esitetty WTO-pöydissä. Toivoa sopii, että poliittista tahtoa löytyy niiden läpiviemiseen. Näin epävarmuuden aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.