Yhteistyöllä Afrikan markkinoille

2

Kehitysmaiden manner ei ensimmäiseksi tuo mieleen mittavia markkinoita. Toisin kuitenkin on: EU-maista Afrikkaan suuntautuvien investointien arvo oli lähes 50 miljardia vuonna 2014.

Marjatta, Karjalan kuninkaan äiti. Suomen kultakauden mestareihin tutustumassa Ateneumissa. Kuva: Susanne Kinnunen
Marjatta, Karjalan kuninkaan äiti. Suurlähettiläät tutustumassa Suomen kultakauden mestareihin Ateneumissa. Kuva: Helena Kiiskinen

EU:n kehitysapu, mikä konkretisoituu Afrikan maiden hankkimina hyödykkeinä ja palveluina, on arvoltaan 30 miljardia euroa seuraaville kuudelle vuodelle.

EU on Afrikan suurin kauppakumppani ja kehitysavun antaja. Suomi on EU:n ytimessä kaikkien niiden rahoitus- ja riskienhallintainstrumenttien piirissä, joilla rakennetaan Afrikan infrastruktuuria.

Apua yhteistyön lisäämiseksi

Suomen vienti Saharan etelänpuolisen Afrikan maihin on vuositasolla noin miljardi euroa. Pieni osuus Suomen kokonaisviennistä, mutta verrattavissa esimerkiksi Latinaisen Amerikan vientilukuihin. Markkinoiden kasvuodotukset ovat korkeita, sillä Afrikan taloudet kasvavat maailmantalouden suhdannekuopasta huolimatta.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto järjesti keskiviikkona 20.4. Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden suurlähettiläille outreach-tapahtuman, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua Suomen ja Afrikan maiden kaupallis-taloudellisen yhteistyön näkymistä ja potentiaalista.

Tarvetta tiedolle löytyy

Päivän ohjelmaan osallistuivat suurlähettiläät Botswanasta, Burundista, Eritreasta, Ghanasta, Keniasta, Namibiasta, Etelä-Afrikasta, Nigeriasta, Nigeristä, Senegalista ja Ugandasta.

Ohjelma koostui Keskuskauppakamarin, tulevan Team Finland -talon ja Finpron sekä Aalto-yliopiston tapaamisista. Aalto-yliopistolla lähettiläät pääsivät kiertokäynnille Design Factorylle sekä Startup Saunalle. Lounasta nautittiin Nokian Båtvikin edustuskartanossa ja päivän päätteeksi pysähdyttiin Ateneumiin.

Tapahtumaformaatin motiivina oli ministeriön havainto siitä, että Afrikassa olisi paljon nykyistä enemmän markkinoita suomalaisyrityksille, mutta markkinoihin käsiksi pääsemisessä kaivataan apua. Kiinnostusta on, mutta tietoa ei edelleenkään ole tarpeeksi.

Team Finland -verkoston tehtävänä onkin yhtäältä levittää yrityksille tietoa Suomen sekä EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön kehitysrahoitusinstrumenteista, mutta toisaalta edistää myös suomalaisten ja afrikkalaisten yritysten sekä maiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntymistä.

Namibian suurlähettilään Bonny Haufikun kiitospuhe Nokialla. Vasemmalla isäntä Samih Elhage (President, Mobile Networks / Nokia Solutions and Networks). Kuva: Susanne Kinnunen)
Namibian suurlähettilään Bonny Haufikun kiitospuhe Nokian edustuskartanossa. Vasemmalla isäntä Samih Elhage (President, Mobile Networks/ Nokia Solutions and Networks). Kuva: Susanne Kinnunen

Pitkäjänteistä työtä

Ulkoministeriön osalta Team Finland -työssä on kyse myös Suomen imagon luomisesta ja ylläpitämisestä. Suomalaisiin voi kauppakumppaneina luottaa, sillä meillä ei ole piiloagendoja: haluamme tehdä molemminpuolisesti kannattavaa kauppaa ja edistää kestävän kehityksen mukaisten teknologioiden leviämistä.

Konkreettisena jatkotoimenpiteenä ryhdytään edistämään paitsi suomalaisten kauppakamareiden roolia Afrikan liiketoimintaympäristöjen tunnetuksi tekemisessä Suomessa, myös suomalaisten ja afrikkalaisten kauppakamareiden yhteistyön lisäämistä.

Suomalaiseen lakoniseen tyyliin sovitettuna: Ei hullumpi päivä siis!

Kommentit

Entry Point Africa 4 vuotta sitten

Lähetystöjen, kauppakamarien ja alueellisten asiantuntijajärjestöjen yhteisten tiedonvaihtoalustojen kehittäminen voisi edistää kaupankäyntiä merkittävästi.

Sitä ennen Afrikan markkinoiden asiantuntijatyötä tarjolla: Entry Point Africa
http://www.entrypointafrica.com

Matias 4 vuotta sitten

On huuhaata väittää että kehitysapu olisi nostanut Afrikan talouskasvun uralle. Todellisuudessa sitä ei ole tehnyt Kiinakaan, länsimaista nyt puhumattakaan. Afrikan kasvun ovat viimeisen 20 vuoden aikana aikaansaaneet afrikkalaiset itse. Länsimaiden kehitysapu pikemminkin jarruttaa ja jähmettää rakenteita sekä korruptoi hallintoa.

Leave a Reply