Yhteistyötä aavikolta Pohjolaan

Israel, DLD-messut.
DLD-festivaali kokosi yhteen teknologia-alan osaajia. Tänä vuonna mukana oli yli 30 suomalaistoimijaa. Kuva: Alon Gold

Israelin sanotaan olevan ”start-up nation”, viitaten samannimiseen kirjaan, joka kuvaa Israelin kehitystä johtavaksi innovaatiomaaksi. Israelissa onkin Piilaakson jälkeen eniten startup-yrityksiä ja riskipääomainvestointeja BKT:hen suhteutettuna.

Syyskuun toisella viikolla yli 30 suomalaista investoijaa, yrittäjää ja muuta toimijaa saapui Tel Aviviin DLD-innovaatiofestivaaleille tutustumaan israelilaiseen innovaatio- ja yrityskulttuuriin sekä osallistumaan tapahtuman ympärillä järjestettyihin tapaamisiin.

DLD-festivaali Tel Avivissa on yksi johtavista teknologia-alan tapahtumista Israelissa. Tarjonnaltaan erittäin runsaalla viikolla Tel Avivissa järjestettiin DLD-festivaalin lisäksi myös Cities Summit, jossa etsittiin uusia innovaatioratkaisuja kaupunkiympäristöihin sekä lukuisia muita tapahtumia, tapaamisia ja kilpailuja.

Jaossa kokemuksia ja hummusta

Täytyy todeta, että sää ei ollut meidän puolellamme. Alkuviikosta idästä tullut hiekkamyrsky värjäsi ilman keltaiseksi ja nostatti lämpötilaa entisestään.

Israelilaiset joutuvat joskus selittämään ulkomaalaisille, että romanttinen kuva Israelista autiomaana on kaukana todellisuudesta. Tällä viikolla tämä selitys ei oikein toiminut: ero viileään Pohjolaan ei olisi voinut olla selvempi.

Erot kuitenkin pyyhkiytyivät pois viikon mittaan järjestetyissä tapaamisissa molempien – israelilaisten ja suomalaisten – halutessa jakaa tietoa ja kokemuksia toisilleen.

Ehkäpä tässä auttoi myös falafel ja hummus joita erään tapaamisen jälkeen kaupungilla nautimme perinteiseen tapaan paljain käsin.

Innostavia kohtaamisia

Yritysten intressien mukaan räätälöityjen tapaamisten lisäksi ohjelmaan kuului yhteisiä tapaamisia israelilaisten investoijien, yrityshautomoiden ja sidosryhmien kanssa.

Yksi kiinnostavimmista tapaamisista oli Israelin R&D-rahoituksesta vastaavan Chief Scientistin toimistossa (vastaa Suomen Tekesiä) alkuvaiheessa olevista yrityksistä ja yrityshautomoista vastaavan Anya Eldanin kanssa. Tapaaminen venyi runsaasti yli aiotun ja päättyi vasta, kun meidän oli aivan pakko kiirehtiä seuraavaan kohteeseen.

Hieno viikko huipentui suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkolan residenssillä kooten yhteen noin 90 suomalaista ja israelilaista innovaatio-alan investoijaa, yrittäjää ja rahoittajaa.

Niin erilaisia – ja samanlaisia

Hedelmälliset keskustelut ja tapaamisen aikana löytyneet yhteiset intressit ovat selkeä näyttö sille, että mahdollisuuksia uusille yhteishankkeille löytyy. Nähdäkseni selkeä potentiaali suuremmalle kaupalliselle yhteistyölle suomalaisen ja israelilaisen innovaatio- ja yrityssektorin välillä nousee sekä yhdistävistä että erottavista tekijöistä.

Ensinnäkin Israelin ja Suomen teknologia- ja yritysympäristöjä yhdistävät innovaatiotalous, korkea tutkimus- ja kehitysrahoituksen taso ja osaaminen. Näiden myötä hi-tech-alalla on keskeisen rooli molemmissa kansantalouksissa. Pienet kotimarkkinat pakottavat yritykset suuntautumaan globaaleille markkinoille (ks. esimerkiksi Blomberg’s innovation index, The Global Cleantech innovation index).

Nämä yhtäläisyydet kannustavat lisäämään innovaatioalan, tieteen ja teknologian yhteistyötä sekä kehittämään molempia osapuolia hyödyttäviä verkostoja ja jakamaan osaamista.

Lähi-idän piilaakso

Samalla sää ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka erottaa nämä kaksi kansantaloutta toisistaan. Suomi on kotipaikka useille globaaleille teollisuusyrityksille. Esimerkkeinä Neste Oil, Nokia, Kone, Wärtsilä ja Metso.

Suomessa on merkittävä metsäteollisuus ja maailman johtavia paperituottajia, kuten Stora Enso, UPM ja Metso. Tämän lisäksi Suomi sijoittuu maantieteellisesti Pohjois-Eurooppaan, lähietäisyydelle Länsi-Euroopasta, nousevista Baltian maista ja suuresta Venäjästä.

Israelille taas on tyypillistä pääomasijoittaminen, joka häviää absoluuttisissa luvuissa vain Piilaaksolle. Tällä sektorilla on vahvat yhteydet kansainväliseen hi-tech-alaan ja Israelissa sijaitseekin yli 250 tutkimus- ja kehityskeskusta – mukaan lukien  suuret nimet kuten Apple, Google ja Intel.

Nämä eroavaisuudet tulisi nähdä mahdollisuuksina synergioille ja täydentävälle yhteistyölle, kaupallisille- ja teknologisille mahdollisuuksille sekä pääoman ja investointien virralle.

Onnistunut vierailu kasvatti nälkää. Tulevana vuonna jatkamme tiede- ja kauppasiteiden vahvistamista Suomen ja Israelin välillä. Potentiaali ja liiketoimintamahdollisuudet ovat olemassa, nyt tarvitsee vain luoda sopiva infrastruktuuri, jotta yhteydet toimivat molempiin suuntiin.