Yrittäjyys ja startupit kasvun moottoreina myös Ranskassa

1

Ranskan ja Suomen taloustilanteissa on paljon samankaltaisuuksia – kasvu on heikkoa ja työttömyys korkealla. Ja samoin kuin Suomessa, Ranska hakee kasvua ja talouden dynamiikka yrittäjyydestä ja startup-kentästä.

Pääministeri Manuel Valls avasi Pariisin Salon des Entrepreneurs’n 3.2.2016. Kuva: Nicola Lindertz
Pääministeri Manuel Valls avasi Pariisin Salon des Entrepreneurs’n 3.2.2016. Kuva: Nicola Lindertz

Helmikuun alussa 65 000 yrittäjää, tulevaa yrittäjää ja yritysten ystävää kokoontui Salon des Entrepreneurs -tapahtumaan Pariisissa.

Perinteikäs, jo 23. kertaa järjestettävä tapahtuma painottuu entistä enemmän startup-maailmaan.  Sosiaalisen median pöhinä käy vahvana tapahtuman tiimoilla. Asialle on ilmeisimmin myös kysyntää, sillä kongressikeskuksen edessä oli avausaamuna satojen metrien jono.

Vähemmän sääntelyä, enemmän rohkeutta

Yrittämisen esteenä koetaan Ranskassa osin rohkeuden puutetta, osin jäykkää hallintokulttuuria ja yrityksiin kohdistuvaa monimutkaista sääntelyä.

Työaikalainsäädäntö 35 tunnin työviikkoineen on toistuva harmituksen aihe, samoin yritysten kasvaessa tiukentuvat yhteistoimintaan ja työsuojeluun liittyvät velvoitteet. Työlainsäädäntöä ollaankin nyt uudistamassa ja sen myötä esimerkiksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajennetaan.

Rohkeuden puutteeseen on vaikeampi puuttua hallinnollisilla toimenpiteillä.  Sen sijaan asenteiden muokkaukseen pyritään selkeästi sekä mediassa että julkisten toimijoiden toimesta.

Uusia lähestymistapoja

Yrittäjyysmessujen yrittäjäpaneelin otsikko olikin tässä suhteessa puhuva: ”Même pas peur! Qui sont ces entrepreneurs qui osent tout?”, eli Ei pelota – ketkä ovat nämä kaiken uskaltavat yrittäjät?

Startupien ja yrittäjien ympärillä käy myös mediakuhinaa. Kuva: Nicola Lindertz
Startupien ja yrittäjien ympärillä käy myös mediakuhinaa. Kuva: Nicola Lindertz

Päätähtenä loisti Amerikan valloituksella mainetta niittänyt uuden ajan elintarvikefirman Michel et Augustinin perustajahahmo, joka vakuutti, että hyvällä tuotteella ja innovatiivisella lähestymistavalla voidaan jopa myydä cookie-keksejä keksien luvattuun maahan.  Ehkä ranskalaisia keksejä saadaan kohta maistaa amerikkalaisen kahvilaketjun suomalaisissakin liikkeissä?

Hallitus yrittäjyyden tukena

Yrittäjämessuilla avauspuheenvuoron pitänyt pääministeri Manuel Valls tervehti uuden sukupolven yrittäjiä, ja kertoi valtion tukevan yrityksiä paitsi taloudellisesti, josta esimerkkinä tammikuussa julkistettu uusi 4 000 euron työllistämistuki, myös hallinnon keventämistoimilla, joista yli kolmesataa on toteutettu yritysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi.

Startup-sektorin kannalta erityisen mielenkiintoinen oli Vallsin huoli ekosysteemin laajentamisesta ja kasvusta. Osaratkaisuna tähän Valls lupasi bisnesenkeleille suunnattua uutta instrumenttia, jonka puitteissa voittoja voisi sijoittaa aloittelevaan yritykseen maksamatta välillä veroja.

Myös joukkorahoitus tekee Ranskassa tuloaan vaihtoehtoisena alkuvaiheen rahoitusmuotona.

Vahvat ekosysteemit ja kansainväliset mallit

Konkreettisesti ranskalaista yrittäjää tukee syksyllä 2015 uudistettu Agence France Entrepreneur, joka neuvoo sekä valtakunnallisella että paikallisesti. Rahoituspuolella etenkin pk-yrityksiin panostaa julkinen yrityspankki bpiFrance.

Näiden rinnalla kaupungit, varsinkin Pariisi, satsaavat vahvasti startup-ekosysteemien kehittämiseen. Suur-Pariisin alueella on jo yli 12 000 startupia.

Ekosysteemi pyörii 36 kiihdyttämön ympärillä, jotka tarjoavat työtilojen, yhteisön ja valmennuksen yhdistelmää. Vuoden 2017 alussa vanhaan lentokonehalliin nousee tuhannelle startupille tarkoitettu, maailman suurimmaksi kuvattu yrityskiihdyttämö, jonka rahoittaa Free-teleoperaattorilla menestynyt Xavier Niel.

Lisääntyvää yhteistyötä

Vahvana trendinä on myös suuryritysten ja yleisesti pk-sektorin välisten yhteyksien vahvistaminen. Tätä tarjoaa esimerkiksi pariisilainen kiihdyttämö Numa. Näiden rinnalla ranskalaiset suuryritykset perustavat sisäisiä platformeja startup-dynamiikan hyödyntämiseksi.

Yksisarvisten harvalukuiseen joukkoon ovat ranskalaisista startupeista päässeet kimppakyytisovelluksella menestynyt BlaBlaCar sekä verkkomarkkinoinnin osaaja Criteo.

Kansainvälisen kasvun merkityksestä kertoo valtion panostus La French Tech -konseptiin, jonka myötä ranskalaisyrittäjät olivat huomattavan läsnä Las Vegasin CES:ssä tammikuussa. Saman bannerin alla nähtiin tusinan verran ranskalaisyrityksiä myös Slushissa marraskuussa.

Panostusta kansainvälisyyteen

Vastaavasti Ranska haluaa myös avata oman ekosysteeminsä kansainvälisille startupeille, erityisesti teknologiayritysten osalta. Ulkomaisten startupien houkuttelemiseksi suur-Pariisin kehitysyhtiö on kehittänyt Paris Landing Packin, avaimet käteen -palvelupaketin Pariisissa yrityksen perustavalle ulkomaiselle yrittäjälle.

Kansainvälisiä yhteyksiä vauhdittamaan on perustettu kesä-heinäkuun vaihteessa 2016 Pariisissa järjestettävä VivaTechnology -tapahtuma, joka lähtee kilpailemaan muiden teknotapahtumien – ja ehkä myös Slushin – rinnalle. Myös VivaTechnology haluaa toimia välittäjänä startupien ja suuryritysten välillä.

Ilmassa asennemuutosta?

Pienten yritysten ympärillä on uutta dynamiikkaa ja yrittäjyyttä arvostetaan entistä enemmän.

Tuesta ja neuvoista ei ole puutetta, ja kun rahoitusinstrumenttejakin tulee lisää, alkavat menestymisen elementit olla koossa. Hyvät esimerkit myös rohkaisevat.

Hiljattain tehdyn selvityksen mukaan yksi kolmesta ranskalaisesta olisi valmis perustamaan oman yrityksen. Entä Suomessa?

Kommentit

ret 4 vuotta sitten

En tiedä, missä määrin Suomessa on selvitetty yrityksen perustamishalukkuutta laajemmin väestöltä, mutta pari vuotta sitten 3573 ammattikoululaisille tehdyssä kyselyssä 43 prosenttia yrittäjyyskysymykseen vastanneista kertoi olevansa valmis ryhtymään yrittäjäksi:
http://www.koulutus.fi/blogpost/Ammattikoululaiset_innostuneita_yrittaejyydestae__p4420.html

Tosin kaikki kiinnostuneet eivät välttämättä yrittäjiksi ryhdy, sillä yrittäjien osuus työvoimasta on selvästi asiasta kiinnostuneita alempi. Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -sarjassa julkaistiin työllistämisteemasta vuonna 2014 artikkeli otsikolla ”Itsensä työllistäjän muuttuva kuva”. Siinä raportoidusta kuvaajasta saa kuvan, että vuosina 2000-2013 työnantajayrittäjien määrä Suomessa on pysynyt lähes vakiona, kun taas työllisten kokonaismäärä on kasvanut noin 85 000 hengellä. Työnantajayrittäjien osuus työllisistä on siis Suomessa 2000-luvulla saattanut jopa laskea hieman, kun taas itsensä työllistäjien määrä ja osuus (poislukien maatalous) on kasvanut jonkin verran (5 prosentista 6 prosenttiin ajanjaksolla 2000-2013). Yleisin itsensä työllistäjien ammattiryhmä on ollut rakennustyöntekijät ja seuraavaksi yleisin palvelutyöntekijät, kuten kampaajat ja parturit.

Leave a Reply