Yritykset ja ihmisoikeudet: kenellä vastuu arvoketjuissa?

Tomaattisäilykkeet, vaatteet, läppärit ja kännykät – globaalisti hajautuneiden arvoketjujen kautta olemme kytköksissä tuotantoon erilaisissa olosuhteissa ympäri maailman niin lähellä kuin kaukana. Aina työolosuhteet eivät kestä päivänvaloa. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan maailmassa on vielä lähes 25 miljoonaa ihmistä pakkotyössä ja yli 150 miljoonaa lapsityöläistä.

Periaatteessa meillä on varsin kattava kansainvälinen sopimusverkosto koskien ihmisoikeuksia, työelämän normeja sekä ympäristömääräyksiä. EU:n vapaakauppasopimuksissa vahvistetaan sitoutuminen edellä mainittujen kestävän kehityksen määräysten tehokkaaseen toimeenpanoon. Totuus kuitenkin on, että osa valtioista ei halua tai kykene toimenpanemaan normeja, joihin ne ovat sitoutuneet, jolloin yritysten toiminnan merkitys korostuu.

Työskentelyä lajittelulinjalla. Kuva: Unsplash.

Riittääkö nykyinen sääntely?

Kansainvälinen yhteisö on hakenut ratkaisua pehmeämmästä sääntelystä – ns. soft lawsta. Vuonna 2011 hyväksytyt YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä samana vuonna täydennetyt taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön (OECD) monikansallisten yritysten toimintaohjeet edellyttävät, että yritykset kantavat oman vastuunsa ja myös ohjaavat liikekumppaneitaan vastuullisuuteen. Ohjeiden mukaan yritysten pitäisi mahdollisimman pitkään pyrkiä noudattamaan kansainvälisiä standardeja, vaikka valtio, jossa yritys toimii, ei näistä välittäisikään. Yritysten tulisi tarkastella omaa rooliaan koko arvoketjussa, arvioida riskejä, joihin ne ovat oman toimintansa tai liiketoimintasuhteidensa kautta kytköksissä, ja toimia löydösten mukaan.

Samaan aikaan vapaaehtoisten suositusten ja ohjeiden riittävyys herättää kysymyksiä. Osa järjestöistä, valtioista ja yrityksistäkin kaipaa uutta sääntelyä. YK:ssa neuvotellaan uudesta sitovasta sopimuksesta. EU-maista Ranska hyväksyi kansallisen huolellisuusvelvoitelain 2017. Hollannissa hyväksyttiin viime kesäkuussa lapsityövoimaa koskeva huolellisuusvelvoitelaki, jota vielä täsmennetään asetuksin. Myös Saksa ja EU:n komissio pohtivat lisäsääntelyn tarvetta. Suomessa hallitusohjelman mukainen selvitystyö mahdollisesta uudesta yritysvastuulaista on niin ikään käynnissä.

Tavoitteena vahvistaa EU:n yhteistä näkemystä tarvittavista tulevaisuuden toimista ja mahdollisuuksista Suomi järjestää konferenssin yritykset ja ihmisoikeudet -teemasta Brysselissä 2.12.2019.