YK täyttää 75 vuotta vuonna 2020. Sen kunniaksi YK ja Suomi –blogi tuo esiin suomalaisten järjestössä tekemää työtä. Veera Jansa työskentelee YK-tehtävissä Tunisiassa. Häntä haastatteli Milja Suihko.

Millainen taustasi on ja miten olet päätynyt nykyiseen tehtävääsi?

Opiskelijana olin työharjoittelussa Kansainvälisen Siirtolaisuusjärjestön (IOM) toimistoissa Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. Tein opinnäytetyön Botnian sellutehtaan vaikutuksesta sisäiseen muuttoliikkeeseen Uruguayssa ja mietin tutkijan uraa.

Kansainväliset asiat vetivät kuitenkin puoleensa. Vuonna 2013 pääsin IOM:n apulaisasiantuntijaksi Pakistaniin ja myöhemmin Sudaniin. Viimeiset puolitoista vuotta olen työskennellyt Tunisiassa.

Mitä YK tekee Tunisiassa ja mitä työnkuvaasi kuuluu?

Työhöni kuuluu seitsemän hanketta, joiden parissa työskentelee 35 ihmistä pääkaupungissa Tunisissa sekä IOM:n kenttätoimistoissa Sfaxissa ja Zarzisissa. Hankkeiden avulla tuetaan sekä yksittäisiä siirtolaisia että Tunisian instituutioita.

IOM tarjoaa terveyspalveluita, hätäapua meripelastusoperaatioissa Tunisiaan rantautuneille siirtolaisille, tukea ihmiskaupan uhreille sekä mahdollisuuden vapaaehtoiseen paluuseen Tunisiasta lähtömaihin.

Myös terveyssektorin tukeminen on tärkeä osa työtäni. Yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa IOM tukee Tunisiaa sen tavoitteessa kehittää tartuntatautien seurantaa rajoilla sekä julkisia terveyspalveluita. Tämä työ on mahdollista myös Suomen rahoituksen ansiosta.

Mistä asiasta olet IOM:n työssä erityisen ylpeä?

IOM kykenee nopeasti vastaamaan vaihtuviin tarpeisiin. COVID-19–pandemian takia monen siirtolaisen toimeentulo on uhattuna. Ihmiskaupan uhreille uusiutuvan hyväksikäytön riski on todellinen.

IOM on yhdessä Tunisian viranomaisten kanssa jakanut maaliskuusta alkaen hätäapua ihmiskaupan uhreille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville siirtolaisille. Samalla tuemme pandemiaan vastaavia Tunisian instituutioita kansallisella ja paikallishallintotasolla.

Kuinka kansaivälinen koronapandemia on näkynyt työnkuvassasi ja järjestösi työssä?

Koronapandemia on haastanut laittamaan suunnitelmat uusiksi. Hankkeiden uudelleenjärjestely on siirtänyt työn painopistettä välittömämpiin tarpeisiin.

Mikä on mielestäsi YK:n merkitys tänä päivänä?

Yhteistyötä tarvitaan pohtiessa tulevaisuutta ja vastatessa globaaleihin haasteisiin. Kun maailman maiden ongelmat ovat yhteisiä, ovat ratkaisutkin yhteisiä. Nyt 75 vuotta täyttävä YK tarjoaa tälle edelleen mahdollisuuksia.

Miten suomalaisuus näkyy työssäsi?

YK-uralla asemamaat ja työnkuva vaihtuvat muutaman vuoden välein. Toistuva muutos tekee kokonaisuuksien hahmottamisesta välillä haastavaa. Koen, että suomalaisuus antaa käytännöllisyyttä, pyrkimyksen päätellä mikä on olennaisinta, ja keskittyä siihen.

Lue myös

Anne Saloranta: Suomalaista osaamista arvostetaan YK:ssa

Avoimet paikat kansainvälisissä järjestöissä ulkoministeriön sivuilla