YK:n merkkivuonna juhlistamme samalla Suomen YK-jäsenyyden 65-vuotista taivalta. Yhdessä viidentoista muun maan kanssa Suomi hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi joulukuussa 1955.

Liittyminen maailmanjärjestöön avasi suomalaisille naisille ja miehille mahdollisuuden työskennellä kansainvälisissä tehtävissä YK:n lipun alla. Vuosien saatossa YK-virkamiehiämme ja -naisiamme on nimitetty YK:n korkeisiin johtotehtäviin, asiantuntijoiksi ja operatiiviseen työhön päämajoihin, maatoimistoihin ja kenttäoperaatioihin ympäri maailmaa. Usein hyvinkin vaikeisiin olosuhteisiin jo ennen korona-aikaa, ja erityisesti nyt poikkeuksellisten haasteiden jatkuessa.

Suomalaista ammattitaitoa, ahkeruutta ja peräänantamattomuutta arvostetaan YK:n sisällä ja järjestökentässä enemmän kuin koskaan; voimme aidosti olla ylpeitä omasta henkilöpanoksestamme YK:n toimintaan kaikkina näinä vuosina.

Tästä suuret kiitokset kaikille YK:n suomalaisille; edellisille ja nykyisille!

Järjestöihin voi hakea eri työelämän vaiheissa

Kansainvälisten rekrytointien edistäminen ja suomalaisen asiantuntijuuden vahvistaminen monikansallisessa toiminnassa on hallitusohjelmamme mukaisesti kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen näkyvyyden lisääminen kansainvälisessä yhteistyössä tekee meistä maailmalla kokoamme suuremman toimijan, tehostaa vaikuttavuutemme ja kasvattaa uskottavuuttamme.

Suomi rahoittaa nuorille asiantuntijoille suunnattua JPO-ohjelmaa sekä YK:n vapaaehtoisohjelmaa opiskelijoille ja jo valmistuneille, enemmän työkokemusta omaaville. Nämä ohjelmat tarjoavat kansainvälisestä urasta kiinnostuneille erinomaisen mahdollisuuden tutustua YK:n toimintaan päämaja- ja kenttäolosuhteissa.

Kuluvana vuonna JPO-ohjelma täyttää 55 vuotta ja viime vuonna kentälle lähetettiin viidessadas YK:n vapaaehtoinen. Monipuolinen valikoima järjestöjä ja asiantuntijapaikkoja antaa tehtäviin lähteville ainutlaatuisen kokemuksen, moni on siitä YK-uralle jäänytkin.

Aloitustason ohjelmien lisäksi myös kokeneempien asiantuntijoiden sijoittaminen määräajaksi YK:n järjestöihin olisi hyödyllinen investointi Suomen omankin osaamispohjan kartuttamiseksi.
Oma toimikauteni UNICEF:in JPO-tehtävissä 90-luvulla, tuolloin vastikään itsenäistyneessä Namibiassa, muovasi uraani diplomaattina ja myötävaikutti todennäköisesti osaltaan suurlähettiläs-nimitykseeni Namibiaan vuosia myöhemmin.

Suomalaishakijoita on vähän, mahdollisuuksia paljon

Nykyisessä tehtävässäni tapaan säännöllisesti YK- järjestöjen henkilöstöjohtoa. Palaute suomalaista on erittäin positiivista; suomalaiset ovat pidettyjä kollegoita, erinomaisia tiiminjäseniä ja rautaisia ammattilaisia.

Suomalaishakijoiden vähäiseen määrään YK:ssa toivotaan parannusta, samoin omien vahvuuksien rohkeaan esilletuomiseen haastattelutilanteissa – vähäpuheisuus ja vaatimattomuus kun eivät ole kansainvälisillä työhaastattelumarkkinoilla eduksi.

Kokemukseni myötä on toki todettava, että aina ei paras hakija tule valituksi siinäkään tapauksessa, että supliikki ja itsetunto olisi kohdallaan.

Mutta mahdollisuuksia on paljon ja niihin kannattaa rohkeasti tarttua. Ja muistaa, että onnistuneen hakumenestyksen edellytyksinä ovat ammattitaito, pätevyys ja perusteellinen perehtyminen haetun tehtävän edellyttämiin vaatimuksiin.

Sekä motivaatio ja aito halu työskennellä YK:n yhteisten periaatteiden hyväksi paremman maailman rakentamiseksi.

Kirjoittaja toimii ulkoministeriössä johtavana asiantuntijana vastuualueenaan kansainvälisten rekrytointien suunnittelu ja kehittäminen.