Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pääministeri Marinin hallitusohjelmassa ja uunituoreessa ulko- ja turvallisuuspolittisessa selonteossa määritelty ihmisoikeusperustaiseksi. Olemme sitoutuneet edistämään ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassamme. Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Vaalit pidetään New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa lokakuussa 2021. Menestyminen vaaleissa edellyttää laajamittaista poliittista sitoutumista koko valtionjohdolta ja virkakoneistolta.

Mikä ihmisoikeusneuvosto?

Ihmisoikeudet ovat YK-järjestelmän kolmas pilari rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen ohella, ja YK:n ihmisoikeusneuvosto on tärkein hallitustenvälinen ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Sen tehtävänä on edistää ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa, käsitellä ihmisoikeusloukkauksia ja tarkastella myös kriittisesti eri maiden ihmisoikeuksien toteutumista.

Kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksien universaaliutta haastetaan kansallisiin perinteisiin, omaan kulttuuriin ja lainsäädäntöön vedoten. Tulilinjalla ovat naisten ja tyttöjen oikeudet ja tilanne on entisestään vaikeutunut pandemian aikana.

Miksi Suomi haluaa ihmisoikeusneuvoston jäseneksi?

Globaalit haasteet vaativat valtioilta vastuunkantoa ja yhteistyötä. Suomi haluaa olla mukana kantamassa vastuuta ihmisoikeuksien turvaamisesta kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vaikutusvaltamme kasvaa ja äänemme kuuluu ihmisoikeuskysymyksissä entistä paremmin.

Ihmisoikeusneuvostossa on 47 maata. Alkava kausi 2021–23 tuo neuvostoon uusia maita, ja voidaan vain ennustaa etteivät keskustelut tule aina olemaan helppoja. Näissä oloissa Suomi puolustaa vahvasti kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksien edistämistä. Suomella on tässä uskottavuutta jo oman tarinansa ja pitkän kokemuksen kautta. Olemme kuitenkin valmiita hakemaan kumppanuuksia kaikkien maiden kanssa.

Haluamme vahvistaa ihmisoikeusneuvoston ja ihmisoikeussopimusvalvontaelinten toimintakykyä. Tuemme riittävää rahoitusta YK:n budjetista ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle (OHCHR) ja pyrimme myös Suomen osalta nostamaan yleisrahoitustamme järjestölle.

Marinin hallitusohjelmassa ION-kampanja on mainittu kärkiehdokkuutenamme. Kolmelle länsiryhmä WEOGin paikalle on Suomen lisäksi ehdolla Italia ja Luxemburg. Mutta tilanne voi vielä muuttua, jos Bidenin hallinto haluaa tehdä nopean paluun kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Silloin kampanjoinnissa on vaihdettava entistä suuremmalle vaihteelle. Kilpailu on kuitenkin suotavaa YK-vaaleissa.

Suomen kampanjan pääteemat

Suomen läpileikkaavana teemana ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, jotka ovat koronan myötä entistä uhatumpia. Koulutus Suomen vahvana osaamisalueena halutaan tuoda osaksi Suomen tarjontaa myös ihmisoikeutena. Muita teemojamme ovat teknologia ja digitalisaatio, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, oikeus veteen ja sanitaatioon sekä terveyteen. Myös vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansojen oikeudet ovat Suomelle tärkeitä.

Varsinainen kampanjan lanseeraus tapahtuu ION-istunnon yhteydessä Genevessä helmikuussa 2021. Keväällä valmistuva hallituksen ihmisoikeusselonteko tuo osaltaan sisältöä tavoitteisiimme. Kampanjaahan ei tehdä vain kampanjan vuoksi, vaan se on mahdollisuus Suomelle viestiä kaikesta siitä, mitä me teemme paremman maailman ja ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta alati kiristyvässä ilmapiirissä.

Hyvin hoidettu ihmisoikeusneuvostojäsenyys petaa myös tietä kohti Suomen YK:n turvaneuvostokampanjaa, vaalit ovat vuonna 2028.

Lue lisää

YK:n ihmisoikeusneuvoston verkkosivut (englanniksi)