Anni Tervo työskentelee YK:n 75-juhlavuositoimiston digitaalisen yhteistyön tiimissä. Digitaalinen kuilu on valtava, sillä lähes puolet maailman ihmisistä ei pääse internetiin. Toisaalta kyberhyökkäyksistä ja verkossa tehtävistä ihmisoikeusloukkauksista on tullut arkipäivää, ja koronapandemia on tehnyt näkyväksi riippuvuutemme digitaalisista alustoista.

YK täyttää 75 vuotta vuonna 2020. Sen kunniaksi YK ja Suomi –blogi tuo esiin suomalaisten järjestössä tekemää työtä. Anni Tervoa haastatteli Irinja Bickert.

Mikä on taustasi ja miten olet päätynyt YK-uralle?

Jo tehdessäni harjoittelua Suomen pysyvässä YK-edustustossa tiesin, että haluan joskus työllistyä YK:lle. Valmistuttuani kansainvälisen politiikan maisteriksi työskentelin järjestösektorilla, viestintäkonsulttina sekä pohjoismaisessa tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin YK:n turvallisuusneuvostoon pyrkivien maiden kampanjoita. Siirryttyäni Suomen Pakolaisapuun olin toiveideni työpaikassa, olivathan opintoni keskittyneet kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin. Silti, kun tämä JPO-tehtävä julkaistiin, en voinut olla hakematta – työskentely YK:ssa ja mahdollisuus laajentaa omaa osaamistani oli se tilaisuus, josta olin haaveillut.

Työskentelet YK:n 75-juhlavuositoimistossa digitaalisen yhteistyön edistämisen parissa. Tehtäväsi kuulostaa kiinnostavalle, kertoisitko työstäsi?

Digitaalisen yhteistyön tiimimme tehtävä on jalkauttaa kesäkuussa 2020 julkaistua YK:n pääsihteerin digitaalisen yhteistyön tiekarttaa.

Tiekarttaan on kirjattu kahdeksan tavoitetta, joista johdan tiimissämme digitaaliseen inkluusioon liittyvää työtä. Digitaalinen kuilu on valtava, ja se toistaa usein muualla näkemäämme epätasa-arvoa. Tämä näkyy esimerkiksi naisten kohdalla: kahdessa kolmesta maassa miehet käyttävät useammin internetiä kuin naiset, ja tämä ero vain kasvaa. On myös muita haavoittuvia ryhmiä, kuten kodeistaan paenneet ja vammaiset henkilöt, jotka eivät pysty hyödyntämään tasavertaisesti digitaalisia alustoja ja työkaluja. Meidän on varmistettava, että kehittäessämme teknologiaa eteenpäin emme lisää globaalia epätasa-arvoa, vaan pyrimme aktiivisesti päättämään sen.

Millaiset ovat digitaalisen yhteistyön tulevaisuuden näkymät?

Viimeistään koronaviruspandemia on osoittanut, kuinka riippuvaisia olemme teknologiasta ja digitaalisista alustoista. Digitaalinen maailma ei kuitenkaan ole saavutettavissa kaikille: lähes puolella maailman ihmisistä, 3,6 miljardilla, ei ole pääsyä internetiin. Meidän on myös varmistettava, että digitaalisessa ympäristössä toimiminen on turvallista maailmassa, jossa verkossa tehtävistä ihmisoikeusloukkauksista ja kyberhyökkäyksistä on tullut arkipäivää.

Digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä ei kuitenkaan yksikään taho voi ratkaista yksin, ja valtioiden lisäksi tarvitaan myös muita toimijoita, kuten yksityisiä yrityksiä, järjestöjä ja akateemista tutkimusta. On äärimmäisen tärkeää, että valjastamme digitaaliset ratkaisut kestävän kehityksen edistämiseen ja varmistamme, että me hallitsemme teknologiaa emmekä anna kontrollin livetä esimerkiksi kyberhyökkäyksiä tekeville rikollisille. Yhteistyön merkitys näiden haasteiden voittamisessa on ratkaiseva.

Miten suomalaisuus näkyy työssäsi?

Suomalaista rehellisyyttä ja korkeaa työmoraalia todella arvostetaan. YK-maailma on joskus koukeroinen ja suoraan toimintaan tottunut suomalainen joutuu välillä huomaamaan, että asiat toimivat monimutkaisten prosessien kautta. Koen kuitenkin, että YK:n perusarvot ovat hyvin samoja Suomessa korkealla pidettyjen arvojen kanssa esimerkiksi tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ympäristöarvojen kohdalla.

Mikä on YK:n ja kansainvälisen yhteistyön merkitys järjestön 75-vuotisjuhlavuonna?

Kuten YK:n entinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld sanoi, YK:ta ei perustettu viemään meitä taivaaseen, vaan pelastamaan meidät helvetiltä. Vaikka YK ei ole aina onnistunut täydellisesti, on se edelleen paras areena kansainväliselle yhteistyölle ja kestävän kehityksen edistämiselle. Vaikka valtioidenvälinen yhteistyö ei ole yksinkertaista tai helppoa, on se ainoa mahdollisuus, jos haluamme ihmiskunnan ja maapallomme selviävän.

Mitä vinkkejä antaisit JPO (Junior Professional Officer) ohjelmaan hakeville nuorille asiantuntijoille?

JPO-tehtävät ovat erinomainen väylä päästä YK-tehtäviin. Suomalaisilla on tapana vähätellä omaa osaamistaan ja kyvykkyyttään, ja kannustaisinkin kaikkia JPO:iksi hakevia katsomaan omaa kokemustaan ulkopuolisen silmin. Kaikesta kokemuksesta on hyötyä!

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi YK-urallasi?

Järjestimme suuren digitaalisen yhteistyön virtuaalitapahtuman YK:n yleiskokousviikon sivutapahtumana. Olin vetämässä tapahtumaan liittyvää projektia, jossa keräsimme nuorten näkemyksiä digitalisaatiosta ja tulevaisuudesta. Nuorten äänet toimivat avauksena valtiojohtajien ja teknologia-alan huippujen keskusteluille. Oli pysäyttävää kuulla, kuinka nuoret ympäri maailmaa vaativat rakentamaan tasa-arvoisemman ja turvallisen digitaalisen ympäristön kaikille. Toivon, että omalla työlläni pystyn edes hieman varmistamaan, että näihin vaatimuksiin vastataan.