YK täyttää 75 vuotta vuonna 2020. Sen kunniaksi YK ja Suomi –blogi tuo esiin suomalaisten järjestössä tekemää työtä. Petteri Taalas työskentelee WMO:n eli Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerinä Genevessä. Häntä haastatteli Netta Mäkisalo.
Millainen taustasi on ja miten olet päätynyt WMO:n pääsihteeriksi?
Olen väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin Yliopistosta, työskennellyt Ilmatieteen laitoksella pääjohtajana, tutkimusprofessorina ja tutkijana. Tutkimustyöni on liittynyt ilmastonmuutokseen, ilmansaasteisiin ja otsoniin/UV-säteilyyn. Ilmatieteen laitos on eräs maailman johtavia toimijoita alallaan, ja se on toteuttanut kehitys- ja konsultointihankkeita kaikilla mantereilla. Laitoksella on tiedeyhteistyötä USA:n ja Länsi-Euroopan johtavien organisaatioiden lisäksi Kiinan, Venäjän ja Argentiinan kanssa.
Toimin myös Maailman ilmatieteen järjestössä johtajana 2005–2007 sekä hallintoneuvoston jäsenenä. Halusin päästä modernisoimaan WMO:ta, ja sain ulko- sekä liikenne- ja viestintäministeriöltä erinomaista tukea pääsihteerikampanjalleni. Minut valittiin toiselle kaudelle 2020–2023 ilman vastaehdokkaita. WMO on YK:n sään, ilmaston ja maailman vesivarojen hallinnan erityisjärjestö. IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Change toimii WMO:n alaisuudessa.
Millainen työnkuvasi on WMO:ssa?
Olen johtanut WMO:n laajaa uudistamishanketta, missä sekä sihteeristö että WMO:n toimielimet ovat kokeneet historiallisen muutoksen. Uudistuksessa on vahvistettu tiedeyhteisön, yksityissektorin ja WMO:n kumppaniorganisaatioiden osallisuutta keskeisiin toimintoihin ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja vesivarojen hallinnan alueilla.
Johdan noin 300 henkilön sihteeristöä, joka koordinoi satojen tuhansien kansallisten asiantuntijoiden työtä, sään, vesivarojen, ilmaston, merien ja ilmanlaadun aloilla. WMO pyörittää reaaliaikaista maanpinnalta, satelliiteista, luotaimista ja lentokoneista tehtävää havaintotoimintaa, mikä on sääennusteiden ja ilmastoskenaarioiden perusta. Esimerkiksi lentoliikenne ei olisi mahdollista ilman WMO:n luomaa havainto- ja palvelujärjestelmää.
Vastaan yhteistyösuhteista kumppanijärjestöihin, kuten Maailmanpankki, FAO, WHO, UNEP, ICAO, IMO ja UNESCO sekä teen tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden hallitusten kanssa. WMO vastaa YK:ssa ilmastotieteestä, ja pidän aihepiirin esitelmiä useissa kansainvälisissä kokouksissa. Toimin myös erittän tiiviissä yhteistyössä YK:n pääsihteri Guterresin kanssa.
Mikä on mielestäsi YK:n merkitys tänä päivänä?
YK edistää maailman ihmisten hyvinvointia laajalla skaalalla. YK kiinnittää huomiota ihmisten huonoon kohteluun, edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa sekä luonnon/ihmisten elinolosuhteiden parantamista. Ilman YK:ta maailmassa olisi enemmän kaikenpuolista pahoinvointia ja kärsimystä sodat mukaan lukien. YK:n merkitystä ei täysin ymmärretä, sillä se edistää asioita pehmein keinoin. Lisäksi erityisjärjestöt vastaavat keskeisistä toiminnoista, kuten sääennusteet, ilmastotiede, terveys, maatalous ja koulutus.
Miten koronapandemia on vaikuttanut työhösi?
WMO ei ole järjestänyt fyysisiä kokouksia sitten helmikuun. Videokokoukset ovat osoittautuneet erittäin tehokkaaksi tavaksi järjestää aiempaa useampia kokouksia. Samalla olemme säästäneet runsaasti työaikaa ja matkakuluja sekä välttäneet jet lagin. Myös etätyö on pääosin osoittautunut menestykseksi. Tulemme jatkossa vähentämään matkustamista, järjestämään runsaasti videokokouksia sekä suosimaan osoittaista etätyötä.
Itse olen edelleen jatkanut työskentelyä toimistolla noin 20 kollegan kanssa. Miinuspuolena on ollut usean kuukauden ero kolmessa maassa asuvasta perheestä mukaan lukien riskiryhmään kuuluva puoliso.
Miten suomalaisuus näkyy työssäsi?
Suomalaisen kelpaa olla kansainvälisissä tehtävissä monestakin syystä. Suomella ei ole historiallis-poliittista painolastia kuten etenkin monella isommalla maalla. Suomalainen tehokas ja asiakeskeinen tapa hoitaa asioita auttaa konkreettisten tulosten saavuttamisessa. Lisäksi Suomella on ilmatieteen alalla korkeatasoista osaamista sääpalveluissa, tieteessä ja myös teknologiassa. Suomalainen Vaisala on maailman johtava säähavaintolaitteiden valmistaja.