Sarjassamme EU-edustuston ulkosuhdetiimin arkea työtään valottaa tällä kertaa kehityspolitiikan parissa toimiva Kaisa Heikkilä.

Suomella on korkea profiili EU:n kehityspolitiikassa. EU:ssa Suomi luetaan, kuten muuallakin, pohjoismaiden joukkoon. Suomi tunnetaan sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sekä ilmastokestävyyden edistäjänä. Suomen osaamiseen luotetaan myös muun muassa opetussektorilla. Suomella on myös paljon annettavaa innovaatioiden, digitalisaation ja vihreän kehityksen alalla, kuten metsäsektorilla. EU on Suomelle keskeisin yhteistyöryhmä. Se on myös suurin avunantaja maailmanlaajuisesti.

Päivänpolttavien kriisien keskellä on välillä hyvä palauttaa mieleen EU:n kehitysyhteistyön päätavoite, joka on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Yhdessä sovittu EU:n kehityskonsensus (2017) sitouttaa EU:n Agenda 2030:een ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.  EU:n perussopimus sanoo, että unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan. Unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen kehitysyhteistyöpolitiikkansa sekä neuvottelevat keskenään avustusohjelmistaan.

Tätä yhteensovittamista tehdään käytännössä kulloisenkin puheenjohtajamaan vetämässä työryhmässä (Working Party for Development Cooperation, CODEV), jossa valmistellaan asiat kehitysministerien hyväksyttäviksi. Kaikkea ei sentään tehdä Brysselistä käsin, ovathan EU:n edustustot maailmalla ensikäden toimijoita kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen suuntaan, ja myös vastuussa kehitysyhteistyön maakohtaisesta suunnittelusta.

Mistä puhutaan?

Terveys on noussut kertaheitolla kehityspolitiikan kärkiaiheisiin COVID-19 -pandemian johdosta. EU:n tuki terveyssektorille on toki aikaisemminkin ollut merkittävää. EU:n globaaliin COVID-19 –vasteeseen kohdistettava ns. Team Europe –paketti on tällä hetkellä kooltaan 20 mrd. euroa, joista EU:n instituutiot kattavat 15,6 mrd. euroa ja jäsenmaiden tuki on runsaat 4 mrd. euroa. Summa elää koko ajan. Pääosin kyse on nykyisten ohjelmien uudelleen suuntaamisesta ja monenkeskisen toiminnan vahvistamisesta.

EU:n tukitoimet keskittyvät kumppanimaiden terveys- ja sosioekonomisen sektorin tukemiseen. Tarkoitus on keskittyä hauraimpiin maihin erityisesti Afrikassa sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Tuen keinoina ovat myös kauppa ja investoinnit.

Afrikka, investoinnit ja komission vihreän kehityksen ohjelma (”Green Deal”) ovat olleet kuluneen vuoden ajan vahvasti EU:n kehityspolitikan keskiössä. Vuonna 2015 alkanut muuttoliikekriisi on leimannut monin tavoin viime vuosien kehityspoliittista keskustelua. Jäsenmaat ja EU-instituutiot haluavat toimia entistä tiiviimmin yhdessä.

Uusi komissio toivoo EU:n toimivan entistä geopoliittisemmin myös kehitysyhteistyössä. Pyritään siihen, että EU:n tuki olisi riittävän joustavaa ja sopeutuisi paremmin muuttuviin tilanteisiin. EU-rahoituksen rakenteissa näkyvät vielä historialliset siteet mm. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin.

Jäsenmaat ja instituutiot toimivat yhdessä

Jokainen kiertävä puheenjohtajavaltio antaa puolivuotiskaudellaan suunnan neuvoston työlle asettamalla agendan ja laatimalla päätelmät. Suomi piti EU-puheenjohtajuuskaudellaan 2019 esillä etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja Afrikkaa. Kroatialle lapset ja nuoret ovat tärkeä teema. Parempi yhteistoiminta jäsenmaiden ja instituutioiden kesken on jatkuvasti tavoitteena. Heinäkuussa alkavalla Saksan puheenjohtajuuskaudella odotetaan keskustelujen jatkumista kehitysyhteistyön ohjelmoinnista, joka silloin on hyvin ajankohtainen, alkaahan uusi rahoituskehyskausi 2021.

Vuoden 2020 ajankohtaisia aiheita ovat myös tuotantoketjujen vastuullisuus ja kestävyys sekä digitalisaatio kehityksen hyväksi. Esillä tulevat varmasti olemaan taloudellinen kehitys Afrikassa, muuttoliike ja tietysti globaali terveys COVID-19 -pandemian seurantana. Ilmastokestävyys tulee jatkumaan keskeisenä aiheena niin EU:n sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Kumppanuuksista vastaa suomalainen komissaari

Vihreän kehityksen ohjelma kuuluu komission kärkihankkeisiin. Kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen on ollut avainasemassa laadittaessa EU:n Afrikka-strategiaa yhteistyössä korkea edustaja Borrellin kanssa. Nuoriso on komissaari Urpilaiselle tärkeä aihe, jonka merkitystä halutaan korostaa liittyen muun muassa Afrikkaan, työpaikkojen luomiseen ja koulutukseen. Komissio korostaa myös sukupuolten tasa-arvoa ja koulutusta.

Jäsenmaiden suunnalta toivotaan entistä tiiviimpää konsultaatiota EU-instituutioiden kanssa. COVID-19 vaikuttaa kehitysyhteistyön ohjelmointiin. Samaan aikaan EU:n monivuotinen rahoituskehys päättyy, eikä vuoden 2021 talousarviosta ole vielä varmuutta. Odotettavissa on työntäyteisiä aikoja.

Kaisa Heikkilä (@kaisa_heikkila)

Toimin kehityspolitiikan ja ihmisoikeuksien parissa Suomen EU-edustustossa ja johdin unionin kehitysyhteistyöstä vastaavaa työryhmää (CODEV) Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019. Olen palvellut aiemmin ulkoministeriössä mm. Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän sekä kehityspolitiikan osastoilla, Kairon suurlähetystön kakkosvirkamiehenä ja YK-edustustossa New Yorkissa.