Myönnän suhtautuneeni varauksellisesti kun kuulin Ranskan presidentti Macronin aloitteesta aktivoida kansalaiskeskustelua EU:sta. Mieleeni hiipi ennakkoluulot ranskalaisesta ajatuksesta siitä miten hallinto ylhäältä päin pyrkii ohjaamaan ihmisiä keskusteluun. Ajattelin tämän kääntyvät helposti itseään vastaan.
Suomessa asiassa otettiin kuitenkin onneksi käytännönläheinen lähestymistapa. Ei ruvettu keksimään pyörää uudestaan ja keskusteluttamaan kansalaisia keinotekoisesti. Tehdään mitä muutenkin tehtäisiin, mutta lisätään hieman kierroksia.
Pois kiiltokuvamaisuudesta
Olen kritisoinut EU:n viestintää liian kiiltokuvamaiseksi ja siten epäuskottavaksi. On vain rehellistä sanoa, että ongelmiakin on ja kaikki ei aina mene kuten Strömsössä. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus pyrkii edistämään tätä tavoitetta Suomessa jakamalla vuosittain EU-tiedottamistukea kansalaisjärjestöille.
Tukea ei jaeta vain EU:hun myönteisesti suhtautuville järjestöille ja hankkeille, vaan lähtökohtana on se kuinka viestinnällisesti hyviä hankkeet ovat. Tänä vuonna valtionapua jaetaan 15 järjestölle yhteensä 370 000 euroa. Monimuotoinen ja -ääninen keskustelu on meidän kaikkien etu.
Hiljaisen enemmistön ääni kuuluviin
Usean tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaista suhtautuu myönteisesti Euroopan unioniin. Tuoreeltaan Eurooppanuoret selvitytti suomalaisten nuorten suhtautumista EU:hun. 81 % piti EU-jäsenyyttä hyvänä asian Suomen kannalta.
Sosiaalisen median syövereissä EU:hun kriittisesti suhtautuvat ovat usein eniten äänessä. Olisi kuitenkin tärkeätä, että myös unioniin myönteisesti suhtautuvien ääni kuuluisi. Näin hiljaisen enemmistön mielipiteet nousisivat nykyistä paremmin esille.
Kannattaa olla aktiivinen ja osallistua keskusteluun käyttäen tunnistetta #munEU. Twitterissä kannattaa samalla ottaa seurantaan Eurooppatiedotus, joka löytyy tunnisteella @UM_ET.
Vain annettu ääni vaikuttaa
Keväällä 2019 järjestetään Suomessa niin eduskuntavaalit kuin Euroopan parlamenttivaalit. Vaalit ovat juuri ennen 1.7.2019 alkavaa Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi osuu saranakohtaan, joka tulee tarjoamaan meille mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n tulevien vuosien kehityssuuntaan.
Olen itse käyttänyt Iso-Britanniaan brexit -kansanäänestystä varoittavana esimerkkinä siitä miksi äänestäminen on niin tärkeätä. Nuoret olisivat Britanniassa halunneet maan pysyvän EU:n jäsenenä. He äänestivät kuitenkin huomattavasti laiskemmin kuin EU-eroa kannattaneet vanhemmat sukupolvet. Nuoret ovat kuitenkin ne jotka kantavat seuraukset eropäätöksestä.
Keskustelemisen lisäksi on siksi tärkeätä käyttää demokraattista oikeuttaan äänestää.