COVID-19-pandemia on osoittanut, kuinka pienellä planeetalla lopulta elämme. Virus on nujerrettava kansainvälisellä yhteistyöllä, muuten se uhkaa kaikkia. Vaikka omienkin rajojen sisällä riittää nyt tekemistä, EU panostaa myös ulkoiseen toimintaansa kriisin keskellä.
Kyky vastata pandemiaan omien rajojen ulkopuolella tulee muovaamaan EU:n kansainvälisiä suhteita pitkälle tulevaisuuteen. Siksi aktiivisen ulkoisen toiminnan merkitys painottuu nyt kriisissä entisestään.
EU:n arvo globaalina toimijana on alkanut korostua, kun monenkeskinen sääntöpohjainen järjestys on heikentynyt voimapolitiikan nousun kustannuksella viime vuosina. Koronakriisi on vahvistanut tätä asetelmaa. EU:lla on keskeinen vetovastuu tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön edistäjänä pandemiaan vastaamisessa YK-järjestelmän ja muiden kansainvälisten yhteistyöelinten kuten G7 ja G20 puitteissa.
Yli 20 miljardia euroa kumppanimaiden tukemiseen koronakriisissä
EU:n globaali vastaus koronapandemiaan ovat Team Europe -tukipaketit, joilla unioni tukee kumppanimaitaan naapurustossaan, Afrikassa ja muualla. Komissio ja jäsenmaat ovat koonneet uusiksi kehitysyhteistyörahoja yli 20 miljardin euron arvosta. Paketeilla on tarkoitus rahoittaa täsmätoimia, kuten lisätä koronavirustestausta sekä turvata perusterveydenhuoltoa ja ruokahuoltoa. EU:n toimintaa johtaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.
Lisäksi komissio on mukana järjestämässä kansainvälistä rahoituslupauskokoussarjaa, joka käynnistettiin 4.5. COVID-19-rokotetutkimuksen kattamiseksi. Aloite on tuottanut 7,4 miljardia euroa.
Puoli miljardia ihmistä vajoamassa köyhyyteen
EU:n prioriteetti on auttaa erityisesti kaikkein hauraimpia maita, jotka kärsivät kriisistä eniten. Pandemia uhkaa nostaa humanitaarisen avun tarpeen ennätyskorkealle, kun sen seurauksena ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyyden maailmassa odotetaan kasvavan ja viime vuosien talouskasvu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasian valtioissa näyttää ottavan takapakkia.
Oxfam varoittaa, että pandemian seurauksena puoli miljardia ihmistä vajoaa köyhyyteen. Talouskriisi vaikuttaa suoraan ruokaturvaan, kun työttömyys vaikeuttaa mahdollisuuksia hankkia ruokaa. YK arvioi pandemian voivan kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien määrän vuoden loppuun mennessä.
Koronan vaikutukset voivat lisätä yhteiskunnallista ja poliittista epävakautta ja kiihdyttää konflikteja. EU on sitoutunut edistämään rauhaa ja turvallisuutta maailmanlaajuisesti ja unioni jatkaa tukeaan konfliktimaille. Tällä hetkellä EU:lla on käynnissä maailmalla 17 sotilaallista ja siviilikriisinhallintaoperaatiota, joiden toimintaa on mukautettu jatkumaan poikkeusolojen sallimissa puitteissa.
Pandemia on lisännyt EU-vastaista informaatiovaikuttamista
Koronakriisi on näkynyt myös lisääntyneenä informaatiovaikuttamisena. EU:n ulkosuhdehallinto on julkistanut säännöllisesti raportteja, joissa todetaan erityisesti Venäjän ja Kiinan levittävän systemaattisesti omien etujensa mukaisia mielikuvia kriisistä ja sen hoidosta. Tähän kuuluu myös EU:ta vastaan suunnatun väärän tiedon levittäminen.
Poikkeusoloissa EU:lta ja sen jäsenmailta vaaditaankin nyt entistä parempaa viestintää unionin toiminnasta. EU:ta ei arvioida vain tekojen perusteella, vaan sen mukaan, miltä sen toiminta näyttää.
