Indonesian valmiiksi vahvasti digitalisoitunut väestö on ottanut korona-aikana hyvin vastaan verkkoalustojen palvelut arjen helpottamiseksi ja ylikuormittuneen terveydenhuoltojärjestelmän tueksi.

Ensimmäiset covid-19-tartunnat Indonesiassa raportoitiin maaliskuun alussa. Tautiin vastaaminen ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden nostaminen ovat olleet tämän jälkeen prioriteetteja. Samalla kun on pyritty estämään näkymättömän viruksen leviämistä, ovat monet yhteiskunnan osa-alueet etsineet uusia toimintamuotoja jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kriisien sietokyky on Indonesiassa perinteisesti melko hyvä, sillä erilaisia luonnononnettomuuksia sattuu laajassa saaristoisessa maassa toistuvasti. Perussairaudet ovat yleisiä muun muassa puutteellisen ruokavalion, runsaan tupakoinnin ja ilmansaasteiden myötä. Myös monet sisäiset konfliktit ovat lähimuistissa.

Indonesialaisten positiivisuus ja yhteisöllisyys ovat osoittaneet kantavan vastoinkäymisissä pitkälle

Nyt ovat kuitenkin miljoonien työpaikat vaakalaudalla, samoin kuin miljoonien työmarkkinoille astuvien nuorten lähitulevaisuuden näkymät. Koronakriisin aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset herättävät kysymysmerkkejä myös esimerkiksi sananvapauden ja oikeusvaltion kehityssuunnista.

Maailman neljänneksi väkirikkaimpana maana ja alueellisena demokratian mallimaana tällä kaikella on merkitystä.

Ruudun välityksellä jatkuvuutta poikkeusoloissa

Etätöiden myötä digitaaliset alustat ovat päivittäisen työnteon onnistumisen kannalta keskeisiä.  Erilaiset etäkokoussovellukset mahdollistavat yhtä lailla yhteiskunnallisen keskustelun kuin suurlähetystöjen osalta diplomatian jatkamisen. Indonesian ulkoministeri on ollut useamman kerran puhujana YouTubessa suorana lähetetyssä tilaisuudessa.

Indonesian nuori ja digitaalisesti orientoitunut väestö kuuluu maailman suurimpiin ja kasvaviin internetin ja sosiaalisen median käyttäjäryhmiin. Verkkokauppojen ja kyytipalvelujen saumaton yhteistyö tuo ruuhkaisessa Jakartassa suurta helpotusta arkeen. Digitaaliset palvelut ovat osoittaneet tärkeytensä myös koronakriisin hoidossa. Perässä seuraavat tietoturvahuolet.

Indonesian opit kriisistä

Terveydenhuollon tasoa ja kapasiteettia on parannettava vastaavien uhkien varalle. Koronapandemia on nostanut otsikoihin, että vuodepaikkojen, hoitavan henkilökunnan ja suojavarusteiden määrät eivät ole riittäviä.

Pientä turvaa yksilölle ja tukea hallitukselle ovat tuoneet digitaaliset terveyspalvelut kuten Halodoc, jonka avulla käyttäjät voivat saada lääkärin alustavan arvion ja lääketieteellistä neuvontaa koronaan liittyen ilman kotoa poistumista. Ylikuormittuneiden sairaaloiden ohella terveyssovellukset ovat auttaneet pitkien etäisyyksien maassa.

Vaikka etähoidolla on toki rajansa, samoin kuin etäkokouksilla, tuo koronakriisi digitaalisten palvelujen konkreettisen merkityksen hyvin esille. Samanlaisia tarpeita liittyy terveydenhoidon ohella moneen muuhun, kuten etäopetukseen, johon Indonesiassakin on sosiaalisten rajoitusten vuoksi jouduttu siirtymään.

Suomen ja Indonesian välinen matka on pitkä. Nyt olisikin hyvä mahdollisuus luoda etäyhteys suomalaisten ja indonesialaisten koululaisten välille – vaikkapa etäopetuskokemusten vertailemiseksi.