Kestävän kehityksen tiellä Myanmarissa

Myanmarin hallinnolliseen pääkaupunkiin Nay Pyi Taw:hun on pitkä, 320 kilometrin matka Yangonista. Maisemakuvaa hallitsee kolossaalinen parlamenttikompleksi ja 51 eri ministeriöiden käytössä olevaa identtistä hallintorakennusta. Väliin mahtuu puistoa, golf-kenttää, riisipeltoa ja nuorta sademetsää. Kadut ovat leveitä ja monikaistaisia, kulkeminen käy nopeasti lähes tyhjillä teillä.

Nay Pyi Taw, ”kuninkaan asuinsija”, rakennettiin salassa sotilasvallan aikaan. Maan hallintokoneiston muutto uuteen pääkaupunkiin alkoi 11.11.2005 klo 11 astrologien ennustamaan onnekkaaseen ajankohtaan. Kerrotaan, että opiskelijaliikkeen mielenosoituksiin kyllästyneen, Nay Pyi Taw:n suunnittelusta vastanneen Kenraali Than Shwe:n lähtökohtana uuden pääkaupungin suunnittelussa oli tavallisen kansan eristäminen hallinnosta.

Myanmarin hallinnollisen pääkaupungin Nay Pyi Tawn kadut ovat leveitä. Kuva: Silja Rajander
Myanmarin hallinnollisen pääkaupungin Nay Pyi Tawn kadut ovat leveitä. Kuva: Silja Rajander

Siirtyminen käskykulttuurista demokraattiseen päätöksentekoon ja valtiosuunnitteluun on ollut, ja on haastava prosessi. Se on edellyttänyt suurta määrää laajoja, toisistaan riippuvaisia muutoksia – aseellisten konfliktien, yhteisöjen välisen väkivallan ja epäluottamuksen roihuessa taustalla, sekä armeijan jatkaessa poliittista vaikuttamistaan 25 prosentin parlamenttikiintiöllään.

Muutosten tarve suuri

Myanmarin avautuminen tapahtui kansainvälisen yhteisön käynnistellessä keskustelua uusista kestävän kehityksen tavoitteista, jotka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2015. Poliittista ilmapiiriä leimasi tuolloin koko kansan odotukset edessä olevien vaalien mahdollisuuksista saada aikaan todellisia muutoksia.

Sotilasvallan jäljiltä eri hallinnon alat kaipasivat kokonaisvaltaista muutosta. Köyhyys rehotti, maan sähköistäminen oli alkutekijöissään ja metsäkato uhkasi hävittää luonnonmetsät 2030 mennessä. Maa sijoittui erittäin huonosti Maailmanpankin yritystoiminnan helppoutta koskevassa indeksivertailussa. Aung Sang Suu Kyin johtaman NLD-puolueen vaalilause olikin ”Time for Change”!

Kun saavuin 2015 puolivälissä Myanmariin, sain ensitöiksi luettavaksi kansallisen opetussektorisuunnitelman luonnoksen. Tämä oli yli 600 sivua pitkä tilanne- ja tavoitekuvaus. Kaikki oli tärkeää, muutettavaa oli paljon!

Suomi tukee Myanmarissa opetuksen kehittämistä. Kuvassa harjoittelukoulu Mandalayssa. Kuva: Silja Rajander
Suomi tukee Myanmarissa opetuksen kehittämistä. Kuvassa harjoittelukoulu Mandalayssa. Kuva: Silja Rajander

Visiona tulevaisuus ilman kehitysapua

Historialliset vaalit vuonna 2015 voittaneen NLD-puolueen vaalijulistus lupasi merkittäviä parannuksia myanmarilaisten elämässä. Se julisti NLD:n pyrkivän vahvoihin kahdenvälisiin yhteistyösuhteisiin YK:n, Maailmanpankin ja muiden vastaavien järjestöjen kanssa. Uusi hallitus käynnisti ensitöikseen keskustelun kehitysavun kohdentamisesta ja tätä ohjaavista säännöistä ja periaatteista. Visiona oli tulevaisuus, jossa Myanmar ei enää tarvitsisi kehitysapua.

Helmikuun loppupuolella 2018 uusi hallitus järjesti toimikautensa ensimmäisen kehitysapua ja tämän tuloksellisuutta koskevan vuoropuhelun Nay Pyi Taw:ssa. Hiukan tätä ennen saimme luettavaksemme Myanmarin kestävän kehityksen suunnitelman, Myanmar Sustainable Development Plan:in. Tämän ilmestyminen vuoropuhelun asialistalle oli yllätys, sillä emme olleet kuulleet suunnitelmasta aikaisemmin, emmekä tienneet, että Nay Pyi Taw:ssa suhtauduttiin tällä vakavuudella kestävän kehityksen tavoitteisiin!

Myanmarin kestävän kehityssuunnitelman visio on rauhan, hyvinvoinnin ja demokratian aikaansaaminen 2030 mennessä. Kestävä kehitys ymmärretään suunnitelmassa laajasti ja monialaisesti. Suunnitelman lähtökohtana on yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistaminen ja sen läpileikkaavina teemoina on oikeudenmukaisuuden ja inklusiivisuuden, kestävyyden, sekä konfliktisensitiivisyyden edistäminen.

Tärkeimpänä tavoitteena rauha

Suunnitelmassa on viisi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite on rauhan ja kansallisen sovinnon aikaansaaminen. Toisen tavoitteen keskiössä on talouden vakauden ja makrotalouden hallinnan vahvistaminen. Kolmas tavoite on työpaikkojen luominen ja yksityisen sektorin johdolla luodun kasvun vahvistaminen. Neljäs tavoite linkittyy henkilöresurssien ja sosiaalisen kehityksen vahvistamiseen. Viidentenä tavoitteena on luonnonvarojen ja ympäristön säilyttäminen ja hallinto jotta vauraus siirtyisi myös tuleville sukupolville.

Tarkoitus on edistää näitä tavoitteita 28:n strategian ja 251:n toimintasuunnitelman avulla. Suunnitelman rohkeus, kunnianhimo ja kokonaisvaltaisuus hämmästyttävät!

Myanmarissa eletään tärkeää aikaa. Seuraavat vaalit ovat edessä 2020 ja myanmarilainen identiteetti etsii muotoaan niin maan sisällä kuin suhteessa kansainväliseen yhteisöön. Myanmarin kestävän kehityssuunnitelman päämäärien saavuttaminen tulee vaatimaan laajaa sitoumusta ja yhteisymmärrystä, toteuttajia sekä tukijoita.

Matka Nay Pyi Taw:hun on pitkä. On tärkeää, että maan kestävästä kehityksestä keskustellaan eri tahoilla ja tasoilla, jotta myanmarilaisille muodostuisi yhteinen visio maan tulevaisuudesta tässä niin hajanaisessa ja jakautuneessa maassa – jotta suunnitelmasta tulisi totta.