Malesia — monelle suomalaiselle melko vieras maa Kaakkois-Aasiassa. Maasta kysyttäessä monelle tulee mieleen Malesiassa järjestettävät Formula 1 -kisat osana Aasian kiertuetta tai valkoiset hiekkarannat turkoosinsinisen meren rannalla. Malesia ei kuitenkaan ole vain formulakisoja ja hiekkarantoja vaan myös paljon muuta.
Malesian pääkaupunki on melko kompakti Kuala Lumpur, jonka yksi maamerkki on Petronasin tornit kaupungin ytimessä. Maan suurin väestöryhmä on malaijit, jonka jälkeen tulevat intialaiset ja kiinalaiset vähemmistöt sekä lukuisat muut pienemmät väestöryhmät. Aamulla kiirehtiessäni lähetystölle on jo alle kilometrin matkalla tullut vastaan ihmisiä monista eri väestönosista.
Malesiassa kohtaavat paitsi ihmiset myös maailman ruokakulttuurit. Hyvän ruoan ystävillä on mahdollisuus maistella ruokia Aasian joka suunnalta. Tarjolla on myös jonkin verran perinteisiä eurooppalaisia herkkuja. Paikalliset toteavatkin: ”It is all about food in Malaysia.” Omaksi lempiruoakseni täällä on muodostunut paikallinen Nasi Lemak, joka on riisiä, pandania, kookosmaitoa ja kanakoipea yhdistävä ruokalaji. Nasi Lemak tarjoillaan usein kurkkuviipaleiden, pienten kuivattujen sardellien, paahdettujen pähkinöiden ja muiden lisukkeiden kera.
Paikalliset ovat kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisuudesta. Minulta kysytään hyvin usein ravintolassa, kahvilassa, hississä tai kuntosalilla mistä olen kotoisin. Vastaan hieman arkaillen tulevani Suomesta. Vastaukselleni saan yleensä takaisin kommentin: ”Pieni maa Pohjois-Euroopassa, hyvin kaukana täältä.”
Yllä oleva kommentti tiivistää mielestäni hyvin sen, mitä Suomesta ja suomalaisuudesta ylipäätään tiedetään Malesiassa: ei vielä tarpeeksi. Malesiassa on kuitenkin tietyllä tapaa jo sisäänrakennettuna piirteenä monikulttuurisuus, joten kaikki edellytykset Suomi-tietoisuuden lisäämiselle ovat olemassa. Kulman takana oleva Suomi100-juhlavuosi antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
Piia Noronen
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija Suomen Malesian suurlähetystössä Kuala Lumpurissa.