Miten katkaravut päätyivät Vietnamin metsiin?

Olen onnekas. Saan tehdä merkityksellistä työtä mielenkiintoisessa ja dynaamisessa ympäristössä. Vaikka Hanoissa kokee joka viikko jotain uutta, ovat kenttämatkat työni ylivetoisesti antoisin ja opettavaisin puoli.

Kenttämatkojen kulinaristisia kokemuksia. Juhlallinen seremonia-ateria Laosissa. Kuva: Annika Kaipola
Kenttämatkojen kulinaristisia helmiä. Juhlallinen seremonia-ateria Laosissa. Kuva: Annika Kaipola.

Tämän vuoden aikana olen tehnyt yhdeksän niin sanottua kenttämatkaa Hanoin ulkopuolelle. Viime vuoden kenttämatkasaldoni oli 14.

Kenttämatka tarkoittaa työssäni usein sitä, että menen katsomaan maaseudulle hankkeita, joita Suomen valtion kehitysyhteistyövaroista rahoitetaan. Kokoustetaan, tavataan perheitä, kyläläisiä, kuntien ja maakuntien päättäjiä. Katsellaan ympärille, kierretään pihoja, peltoja ja metsiä – joissain tapauksissa koteja. Keskustellaan ja yritetään saada tolkku siitä, onko rahat käytetty niin, että saavutamme hankkeelle asetetut tulokset.

Mekong-joen deltalla matkustamiseen saa varata aikaa. Jokilauttaa on kuitenkin mukava odotella auringonlaskun aikaan. Kuva: Annika Kaipola
Mekong-joen suistolla matkustamiseen saa varata aikaa. Jokilauttaa on kuitenkin mukava odotella auringonlaskun aikaan. Kuva: Annika Kaipola.

Katkarapuja metsän keskellä

Viimeisin kenttämatkani elokuun alussa oli Mekong-joen suistolle Vietnamin eteläosassa. Suistolla asuu noin 20 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa saa elantonsa kalastuksesta ja katkarapujen ja riisin viljelystä. Mekongin suisto kärsi tänä vuonna pahimmasta kuivuusjaksosta 90:ään vuoteen. Suolavesi nousi riisipelloille ja pilasi osittain pohjaveden.

Syitä on monia.

Merkittävimmät niistä ovat ilmastonmuutos ja Mekongin yläjuoksun patoaminen. Mangrovemetsien hakkuut ja katkarapufarmien tuominen yhä lähemmäksi merta ovat myös vaikuttaneet asiaan.

Suomi tukee alueella kansalaisjärjestö Action Aid Vietnamin hanketta, jossa kotitaloudet kasvattavat katkarapuja mangrovemetsissä samalla kun hoitavat metsää. Tuotantovolyymit eivät ole yhtä isoja kuin teollisemmassa tuotannossa, mutta mangrovemetsät säilyvät, ja katkaravut pysyvät terveempinä, eivätkä tarvitse massiivisia antibioottimääriä.

Järjestelmästä hyötyvät sekä tuottajat, kuluttajat että luonto.

Katkarapufarmi suojellun mangrovemetsän keskellä. Kuva: Annika Kaipola
Katkarapufarmi suojellun mangrovemetsän keskellä. Kuva: Annika Kaipola.

Luomukatkarapuja vai ekoturismia – vai molempia?

Keskustelimme hankkeesta sekä kotitalouksien että piirikunnan kansankomitean edustajan kanssa, jolla on vahva visio tehdä alueesta luomukatkaravun tuottaja. Heidän tähtäimessään ovat ulkomaan markkinat. Lisäksi alueella halutaan kehittää ekoturismia ja toivotaan turisteja vierailemaan suojellussa mangrovemetsässä. Ekoturismin kehittäminen on myös Action Aidin hankkeen yksi tavoite.

Vaikka hankkeen lopulliset tulokset jäävät nähtäviksi, on Suomen tuella otettu yksi askel eteenpäin. Jäämme odottelemaan niitä luomukatkarapuja suomalaisten supermarkettien hyllyille.