Pekingin smogista Singaporen hazeen

Neljän Pekingin ilmansaasteissa vietetyn vuoden jälkeen oli mukavaa tietää, että pääsisi kirkkaan Singaporen sinitaivaan alle hengittelemään kostean trooppisia merituulia. Toisin kävi.

Indonesiasta peräisin oleva savu – haze – sumentaa koko Singaporen. Kuva: Paula Parviainen.
Indonesiasta peräisin oleva savu – haze – sumentaa koko Singaporen. Kuva: Paula Parviainen.

Minulla on menossa toinen kuukausi Singaporessa ja aurinko näyttäytyy useimmiten oranssin punaisena pallona, jota voin huoletta katsella ilman aurinkolaseja. Nenään ja silmiin tunkeutuu välillä niin sankka savusumu, että olo on kuin naapurin savusaunan lämmetessä.

Mieleen palautuvat syyskuukaudet ensimmäisen Singaporen pestini ajoilta vuonna 1997. Tuolloin taivas oli harmaana elokuusta marraskuulle ja television yläkulmaan ilmestyi tunneittain päivittyvä PSI-lukema, joka osoitti savusumun määrän. Singapore tehokkaana valtiona ohjeisti kansalaisiaan, kuinka pitää toimia, jos PSI arvo nousee yli 150, 200 tai 250.

Singaporen kattojen yllä roikkuva maalari ei pääse ihailemaan maisemia. Kuva: Paula Parviainen.
Singaporen kattojen yllä roikkuva maalari ei pääse ihailemaan maisemia. Kuva: Paula Parviainen.

Onko tämä ikuisuusongelma?

Uskoin, että ongelma olisi saatu 18 vuoden aikana nykyteknologialla kuriin. Toisin on. Ongelmahan ei ole Singaporen itsensä aiheuttama, vaan syyttävä sormi suuntautuu Indonesiaan, jossa kaskeamismenetelmä on vielä on vallallaan.

Polttamalla sademetsää saadaan raivattua tilaa palmuöljyviljelmille, jotka tuovat ruuan ja energian muodossa suuren osan Indonesian BKT:sta. Voit lukea lisää taustoista verkkosivuillamme.

Kiinassa muutosten tuulet

Kiinassa ilmansaasteet ovat ”itse aiheutettuja”. Ne eroavat Singaporen ja Malesian ilmansaasteista siinä, että niillä on monta eri alkulähdettä: saastuttavat tehtaat, rakennuspöly ja liikenne.

Pekingin savusumu – smog – maistuu ja haisee erilaiselta joka päivä, mutta yleensä sateet tai sopivan suuntaiset tuulet kirkastavat ilman.

Kun kiinalaiset ovat alkaneet osoittaa tyytymättömyyttään, ja kansainvälinen ja kotimainen media on ottanut asian etusivuilleen, on Pekingissä pikkuhiljaa alkanut tapahtua kestävää muutosta parempaan suuntaan. Ympäristölakiin on tullut sanktioita, joita jopa aletaan noudattaa.

Naapurit kärsivät eniten

Singaporen savusumu on selkeästi Indonesian metsäpalojen aiheuttamaa, ja vaikka vuosien ajan on pyritty vaikuttamaan Indonesiaan, että se lopettaisi tämän haitallisen kulotuskäytännön, ei naapurien kritiikki tunnu tehoavan.

Savusumu vaikuttaa turismiin. Suositussa kattoaltaassa on tilaa polskia. Kuva: Paula Parviainen.
Savusumu vaikuttaa turismiin. Suositussa kattoaltaassa on tilaa polskia. Kuva: Paula Parviainen.

Naapurimaan omat kansalaiset ovat edelleenkin aika tietämättömiä savun vaaroista. Lisäksi ongelma on usein vähäisempi Jakartassa, jossa päättäjät istuvat, kuin Singaporessa tai Malesiassa.

Poliittista tahtoa ongelman ratkaisemiseksi puuttuu ja ilman sitä ei pysyvää muutosta tule.

Raikas suomalainen syysilma olisi erinomainen vientituote

Monessa Aasian suurkaupungissa ilmansaasteet ovat yhä yleisempi ongelma. Ihmisten tietoisuus saasteiden haitoista ja pitkäaikaisvaikutuksista lisääntyy nopeasti nousevan elintason myötä.

Puhdasta ilmaa ja siihen liittyvää teknologiaa arvostetaan enenevissä määrin.

Ruotsalaisvalmisteiset sisäilmanpuhdistajat ovat loppuneet taas tänä syksynä Singaporen kaupoista. Matkanjärjestäjät myyvät hazescape-matkoja, pakoa savusumusta, ja viikonloppulennot Balille, Thaimaahan ja Australiaan ovat loppuunmyytyjä.

Meidän suomalaisten itsestäänselvyytenä pitämälle raikkaalle ilmalle olisi kysyntää Aasiassa. Koska sitä ei voi purkittaa, on siitä parasta tehdä matkailuvaltti, jolla varakkaat aasialaiset saadaan saapumaan sankoin joukoin Suomeen.