Rihmastoista verkostoitumiseen – Suomi houkuttelee indonesialaisia pääomasijoittajia

12.3.2019

Kun Jakartassa vielä 40 vuotta sitten tuskailtiin ihon sienikasvustoa, vauhditetaan verkostoitumista nykyisin riskisijoittajiin.

Valmistauduin hyvissä ajoin tällä viikolla tapahtuvaan Jakartan-suurlähetystön toimintasuunnitelmani esittelyyn. Perspektiiviä löytyi arkistosta. Suurlähetystön vuosikertomus vuodelta 1981 kertoi koruttomasti, kuinka ison harppauksen Indonesia on tehnyt vajaassa 40 vuodessa.

Tuolloinen lähettiläs kirjasi pitkän listan olosuhdehaittoja. Luonnononnettomuudet ovat edelleen riesana, mutta tuolloin esiintyi myös sähkökatkoja, lukuisia trooppisia sairauksia, vedentulon epäsäännöllisyyttä sekä jatkuvan malarialääkityksen sivuvaikutuksia. Eniten ihmetytti huomio, jonka mukaan korkea kosteusprosentti ja ilmastoinnin puute tekivät ihosta sienien kasvualustan.

Nykyään Jakartassa ei tosiaankaan tarvitse käynnistää parranajoa sieniveitsellä. Pääkaupunki on moderni aasialainen metropoli.

Jakartan metropolialueella asuu noin 30 miljoonaa ihmistä, ja se on yksi maailman suurimmista kaupunkialueista. Sillä on oma nimensäkin, Jabodetabek, joka on yhdistelmä pääkaupunkialueen kaupunkien (Jakarta, Bogor, Depok, Tangerang ja Bekasi) nimistä. Kuva: Desmaniar Nurdin.
Jakartan metropolialueella asuu noin 30 miljoonaa ihmistä, ja se on yksi maailman suurimmista kaupunkialueista. Sillä on oma nimensäkin, Jabodetabek, joka on yhdistelmä pääkaupunkialueen kaupunkien (Jakarta, Bogor, Depok, Tangerang ja Bekasi) nimistä. Kuva: Desmaniar Nurdin.

Indonesian talous nelinkertaistui 2000-luvulla reiluun 1000:een miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Samaa tahtia karttuivat keskivertokansalaisen vuositulot. Ne nousivat alle tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen dollariin vuodessa.

Vaikka luku on vielä alle kymmenesosa Suomen vastaavasta, kasvuprosentti huitelee viiden paremmalla puolella. Indonesia kuuluu Kiinan ja Intian kanssa siihen kerhoon, joiden ansiosta vuosituhattavoitteet saavutettiin. Talous kehittyi, tytöt pääsivät kouluun, 260-miljoonaisen kansan köyhyys puolittui.

Lisäbonuksena vakiinnutettiin demokratia, mikä ei Kaakkois-Aasiassa ole itsestäänselvyys. Indonesialaiset ovat maailman kolmanneksi optimistisimpia tulevaisuutensa suhteen.

Suomi tähtää uusille aloille

Myös Suomi katsoo maata uusin silmin. Merkittävät infrayritykset ovat jo markkinoilla. Lisäksi Indonesiaan on kertynyt pääomia ja useampiakin ”yksisarvisia” eli yli miljardin dollarin arvoisia start-up-yrityksiä.

Business Finlandin aloitteesta vahvistamme verkostoja uuden talouden rakenteisiin: sijoittajiin, pääomarahastoihin ja muihin alan pelureihin. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että iso indonesialaisyritys sijoittaisi pieneen suomalaiseen startup-yritykseen, jonka teknologia täydentäisi sen omia tarpeita kotimaan tai lähialueen markkinoiden vyöryttämiseksi.

Testasimme loppuvuodesta ajatusta. Residenssi eli virka-asuntoni toimi hyvänä sidosryhmärihmastojen kasvattajana. Ainoa haaste oli kaatosade. Kun Jakartassa sataa, kynnelle kykenevät kyytien tarvitsijat siirtyvät kaksipyöräisien mopojen ja moottoripyörien selästä taksien takapenkille. Liikenne puuroutuu. Noin kolmasosa kutsutuista jäi tulematta, mutta tilaisuus onnistui mainiosti.

Suurlähettilään residenssi antaa hyvät puitteet uusille kohtaamisille. Solar Water Solutionsin Tanja Harjuniemi piti indonesialaisille kasvuyritysten edustajille muutaman minuutin hissipuheen, joka poiki lukuisia hyviä keskusteluja loppuillan aikana. Kuva: Markku Nummela.
Suurlähettilään residenssi antaa hyvät puitteet uusille kohtaamisille. Solar Water Solutionsin Tanja Harjuniemi piti indonesialaisille kasvuyritysten edustajille muutaman minuutin hissipuheen, joka poiki lukuisia hyviä keskusteluja loppuillan aikana. Kuva: Markku Nummela.

Sadepäivään sopi, että tilaisuuden tähdeksi nousi suomalainen startup, joka tekee merivedestä juomavettä aurinkoenergian voimalla. Tarvetta riittäisi 17000 saaren Indonesiassa. Voit lukea yrityksen edustajan, Tanja Harjuniemen, kuvauksen tilaisuudesta blogista ”Vesinainen: Tarina suomalaisinnovaation matkasta Indonesiaan”.