ASEM-kirjainyhdistelmä ei taida kuulua monen suomalaisen arkeen – tai  juhlaan – edes näin ASEM-päivänä, jota tänään vietetään. Se kannattaa kuitenkin panna talteen, sillä ASEMista on Suomelle hyötyä.

ASEMin omien sivujen edelle nousee suomalaisella Google-haulla ”Smash ASEM” – siis viittaukset Helsingin kaduilla järjestettyyn mielenosoitukseen vuoden 2006 ASEM-huippukokouksen aikaan.  Osallistuin itse silloin ASEM-kokoukseen Aasian kehityspankin edustajana. Oli kiintoisaa nähdä vieraana, kuinka hyvin oma kotikaupunki selvisi siihenastisen historiansa suurimman kansainvälisen kokouksen isännöinnistä (vaikkeivat mielenosoittajat tehtävää helpottaneetkaan).

”Smash ASEM” on pitkälti jo unohtunut, joten siitä pikakelaus tähän päivään.

ASEM yhdistää ihmisiä

ASEM, eli Asia-Europe Meeting, on kumppanuus, joka tuo yhteen 30 Euroopan ja 21 Aasian maata. Sen osallistujat kattavat 60 prosenttia maailman väestöstä, 65 prosenttia maailman BKT:sta, ja 55 prosenttia maailmankaupasta.

ASEM ei ole järjestö, vaan epävirallinen ja joustava foorumi monimuotoiselle ja -tasoiselle yhteydenpidolle Aasian ja Euroopan maiden välillä. Se toimii sekä korkeimmalla valtiollisella tasolla joka toinen vuosi järjestettävän valtionjohtajien kokouksen muodossa, että kansalaisten välisellä tasolla – ja  kaikessa siltä väliltä. ASEM kattaa poliittisia ja taloudellisia asioita, mutta myös sosiaalisia sekä kulttuuriin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Suomi hyötyy ASEMista – ja ASEM Suomesta

ASEMin huippukokoukset sujuvat tätä nykyä verrattain matalalla profiililla ja vähemmän intohimoja herättäen. Viimeksi lokakuussa 2018 Brysselissä pidetyssä kokouksessa huomion kohteena oli maanosien välisten fyysisten ja digitaalisten yhteyksien sekä ihmisten liikkuvuuden vahvistaminen. Kaikesta tästä puhuttiin termin ”connectivity” alla.  Pääministeri Juha Sipilä totesi kokouksen jälkeen ASEMin olevan ”merkittävin kanava eurooppalaisten ja aasialaisten maiden johtajien vuoropuhelulle”.

Korkean tason ASEM-julistusten ja kaunopuheen taakse kätkeytyy kirjo konkreettisia asioita, joilla yhteyksiä edistetään.

Viime marraskuussa Suomeen tuli noin 80 opettajaa ja muuta opetusalan ammattilaista ASEM-maista tutustumaan, kuinka tasa-arvoa ja naisten roolia voidaan vahvistaa teknillis-tieteellis-matemaattisten alojen koulutuksessa. Osanottajat perehtyivät parin päivän ajan lähemmin suomalaiseen koulutusosaamiseen Gymnasiet Lärkanissa Helsingissä.

Paraikaa on käynnissä haku, jossa yksittäiset taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset sekä instituutiot voivat hakea tukea yhteyksien luomiseen ja hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuurialan tietojen, taitojen tai innovaatioiden vaihtoon ASEM-partnereiden kesken.

ASEM on siis myös mahdollistaja konkreettiselle yhteistyölle, jossa Suomi voi olla sekä antavana että saavana osapuolena.

Suomi on perinteisesti asemoinut itseään erilaisiin välittäjän rooleihin. Se on myös korostanut tarjoavansa suorimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välillä. ASEM tarjoaa puitteet edistää yhteyksiä ei vain fyysisesti tai teknologian avulla, vaan entistä enemmän myös viestinnällisesti, kulttuurisesti ja henkisesti.

Jos tämä on Aasian vuosisata, eikö Suomen tulevan menestyksen kannalta ole hyvä olla vahvasti mukana kehittämässä kokonaisvaltaisia yhteyksiä entistä johtavampaan asemaan nousevaan Aasiaan? Siis hyvää ASEM-päivää!