Suomi tunnetaan Filippiineillä erityisen hyvin Armi Kuuselan Miss Universum -tittelistä vuodelta 1952 ja Nokian kännyköistä —tulevaisuudessa toivottavasti myös eri alojen innovaatioista ja kiertotaloudesta.

Sadan miljoonan asukkaan kehittyvä talous

Filippiinit on noin sadan miljoonan, valtaosin katolisen asukkaan saarivaltio Kaakkois-Aasian itälaidalla. Fyysistä kulkumatkaa Helsingistä Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan on lähes 9000 kilometriä, mutta henkistä etäisyyttä on reilusti vähemmän. Parina viime vuotena Filippiinit on ollut Suomessa otsikoissa pitkälti suorasanaisen presidenttinsä Rodrigo Duterten lausuntojen ja tämän käynnistämän laajan huumesodan vuoksi. Maan valkeasantaiset paratiisirannat on tunnettu jo pidempään.

Nokian maine kantaa

Filippiinien talouskasvu on ollut jo useamman vuoden Aasian kärkeä, ja viime vuonna talous kasvoi 6,2 prosenttia. Maassa toimii kolmisenkymmentä suomalaisyritystä. Suomi sulki Manilassa toimineen suurlähetystönsä vuoden 2012 lopussa, ja olemmekin tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jolla ei ole maassa suurlähettilään johtamaa edustustoa. Suomella on Manilassa kuitenkin konsulitoimipiste, joka palvelee suomalaisia ja filippiiniläisiä kansalaispalveluasioissa.

Jos filippiiniläinen on kuullut Suomesta, on se yleensä jotakin positiivista: Nokian kännykät, koulujärjestelmämme kansainvälinen menestys, revontulet tai Armi Kuusela. Jälkimmäisen Miss Universum -voitto muistetaan edelleen hyvin, sillä tämä meni naimisiin filippiiniläisen liikemiehen kanssa.

Todella monella on henkilökohtainen muisto Nokian klassikkomalleista. Nokia on edelleen isoimpia suomalaisyrityksiä Filippiineillä, sillä sen dataverkkoja koskeva tutkimus- ja kehitysyksikkö työllistää lähemmäs tuhat henkeä Quezon Cityssä. Nokian uusia puhelimiakin saa kaupasta taas, mutta toisen suomalaisyrityksen tuottamana.

Suomalaisia innovaatioita tarjolla

Suomen Malesian-suurlähetystö järjesti maaliskuun lopussa suomalaisen innovaatioillan Manilassa yhdessä Pohjoismaisen kauppakamarin ja paikallisen Kickstart Ventures -sijoittajakollektiivin kanssa. Kolme suomalaisyritystä esittäytyi tilaisuuden aluksi, minkä jälkeen kunkin osallistujan käyntikortit saivat kyytiä.

Johtava ajatuksena oli rakentaa siltoja suomalaisten ja filippiiniläisten startup-ekosysteemien välille. Tuottavimmassa tapauksessa tämä johtaa sijoituksiin suomalaisyrityksiin. Hyväksi havaitulla linjalla jatkettiin seuraavana päivänä, kun pohjoismaiset lähetystöt järjestivät pohjoismaisen innovaatiofoorumin Manilassa. Kiertotalousajattelun edistäminen Kaakkois-Aasiassa on alueen suurlähetystöjen yhteinen teema tälle vuodelle, mikä nostettiin esiin molemmissa tapahtumissa.

Filippiinien ja lähes koko muun Kaakkois-Aasian infrarakennustarpeet ovat isot. Manilassa sijaitsevan Aasian kehityspankin mukaan koko Aasian ja Tyynenmeren infratarpeet ovat triljoonaluokkaa. Digitaalisilla ratkaisuilla voi olla mahdollisuus tehdä niin sanottu pukkihyppy, jolla esimerkiksi yhden länsimaiden läpi käymän kehitysvaiheen ylitse voidaan hypätä uudella digiratkaisulla.

Yksi paikallisen kunniakonsulimme tukema innovaatio on nimetä yksi Palawanin saariston saarista Finlandiaksi.

Kaakkoisaasialaista sisua

Filippiiniläinen jalanjälki kasvaa Suomessa. Maassa asuu yli 4000 filippiiniläistä, ja lukema on kasvamaan päin. Ruoka on filippiiniläisille sydämen asia, ja Kamppiin avattu filippiiniläisravintola on saavuttanut suuren suosion. Manila on yksi maailman joulupääkaupungeista, jonka ostoskeskuksissa joululaulut alkavat soida jo syyskuussa. Suomalainen joulupukki on kyvykkäimpiä diplomaattejamme ja kysytty mies myös Filippiineillä.

Filippiinien saaristo on altis taifuunien, trooppisten syklonien ja maanjäristyksen kaltaisille luonnononnettomuuksille. Toistuvat hirmumyrskyt koettelevat kansan resilienssiä, joka on vahva. Sisu saatettiin keksiä 9000 kilometrin päässä Filippiineiltä, mutta sen paikallinen sovellus on ihailtavaa laatua.