Myanmar liittyy nyt Kaakkois-Aasia kutsuu -blogiin. Kuten muutkin alueen maat, se on menossa huimaa vauhtia eteenpäin. Tällä kirjoituksella luon pohjaa tuleville Myanmarista kertoville blogeille.

Myanmarin vuosi 2016 on monella tapaa hyvin kiinnostava vuosi.

Marraskuisten parlamenttivaalien jälkeen maahan viimeinkin valittiin maaliskuun lopulla uusi presidentti sekä uusi hallitus. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi NLD:n eli National League for Democracy -puolueen U Htin Kyawin.

Hän on NLD:n johtajan Aung San Suu Kyin läheinen ja luotettu ystävä kouluajoilta lähtien. U Htin Kyawia on luonnehdittu jämptiksi ja ystävälliseksi mieheksi.

Uusi presidentti ja hänen nimittämänsä hallitus aloitti työssään 30. maaliskuuta. Käytännössä presidentti ei nimitä koko hallitusta, sillä Myanmarin armeijan komentaja asettaa kolme keskeistä ministeriä: puolutus-, sisä- ja raja-asioiden ministerit.

Tämä puolestaan rajoittaa merkittävästi Myanmarin demokratiaa ja asettaa ehtoja maan tulevalle kehitykselle.

Aung San Suu Kyi politiikan keskiössä

Perustuslaki esti Aung San Suu Kyin nousun maan presidentiksi, joten hänet nimitettiin sekä ulkoasiainministeriksi että ministeriksi presidentin kabinettiin.

Lisäksi Aung San Suu Kyita varten perustettiin erityinen State Counselorin virka, jota voisi luonnehtia eräänlaiseksi pääministerin tehtäväksi, koska virka toimii välitystehtävässä presidentin ja parlamentin välillä.

Nimike on sinänsä hohdokas, sillä Aung San Suu Kyin isä – kansallissankari Aung San – toimi lyhyen ajan samalla tittelillä.

Armeija vastusti uutta virkaa ja muutenkin on ollut aistittavissa hienoista jännitettä armeijan ja NLD:n välillä. On kiinnostavaa seurata, miten Myanmarin poliittinen kenttä kehittyy tulevaisuudessa.

Tehtävää riittää

Uudella presidentillä ja hallituksella riittää työsarkaa. Maata yli 60 vuotta raastaneet etniset konfliktit ovat yhä käynnissä – koko maan kattavasta tulitaukosopimuksesta huolimatta.

Tulitaukosopimuksen nimi on hieman hämäävä, sillä sen on allekirjoittanut vain kahdeksan etnistä aseellista ryhmää enemmistön jäätyä sen ulkopuolelle.

Kovasta talouskasvusta huolimatta liike-elämää koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava ja infrastruktuurihankkeita tulee toteuttaa.

Ihmisoikeusrintamalla huolena on Lounais-Myanmarin Rakhinen osavaltion muslimivähemmistön, rohingojen, alisteinen asema sekä erityisesti naisiin kohdistuvan väkivalta.

Suomen tuella demokratiaa ja rauhaa

Suomella on Yangonissa diplomaattinen toimisto yhteispohjoismaisissa tiloissa. Toimistossa työskentelee Suomesta lähetettynä päällikön lisäksi kaksi kehitysyhteistyön erityisasiantuntijaa.

Suomen kehitysyhteistyön osalta uusia tuulia edustaa maaohjelman päivitys, joka on tarkoitus tehdä ennen juhannusta. Muutokset ovat oletettavasti melko pieniä.

Keskeinen yhteistyöalue on tulevaisuudessakin tuki Myanmarin demokratia- ja oikeusvaltiokehitykselle. Tähän sisältyy myös tuki Myanmarin rauhanprosessille.

Suomen tukea Myanmarin luonnonvara- ja opetussektoreille ollaan parhaillaan hiukan uudistamassa.

Suomen ja Myanmarin välistä kauppaa edistetään tehostetusti tänä vuonna Finpron käynnistäessä Myanmarin kasvuohjelman. Tehostuneen Team Finland -työn myötä tieto maan markkinoista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista vahvistuu.

Myanmarin 51 miljoonainen väestö sekä maan kovaa vauhtia kasvava talous tarjoavat hyvät markkinat suomalaisille yrityksille. Kasvupotentiaalia on merkittävästi, koska nykyisellään kauppa on ollut kokonaisuudessaan vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa.

Yksikään päivä ei ole samanlainen

Myanmarin maavastuuvirkamiehenä on hyvin palkitsevaa olla. Myanmarissa tapahtuu yhteiskunnan eri sektoreilla jatkuvasti todella paljon, joten yksikään päivä ei ole samanlainen.

Henkilökohtaisesti uskon, että Myanmar pystyy selvittämään karikot ja maasta tulee uusi aasialainen taloustiikeri. Suomen on hyvä olla mukana tukemassa tätä kehitystä ja edistämässä aktiivisesti meidän omia intressejämme Myanmarissa.