Tarvitaanko joulutunnelmaan virittäytymiseen lunta, piparkakkuja ja joulupukkia jakamaan lahjoja? Jos niihin ei ole tottunut, osaa joulusta nauttia ympäristön tarjoamissa puitteissa.

Ateenassa saadaan hyvin harvoin lunta jouluksi. Ei olisi mitenkään epätavallista, että aurinko paistaisi täydellä terällä joulun pyhinä mittarin näyttäessä lähes 20 c. Kyseessä ei kuitenkaan olisi kesäiset olosuhteet kosteuden takia. Yhtä todennäköistä voisi olla lämpömittarin painuminen vähän nollan yläpuolelle, jos kylmä pohjoistuuli puhaltaa Siperiasta.

Kreikasta löytyy talven ja joulun lomakohteita pääasiassa maan keskiosan ja pohjoisen vuoristokylistä. Paremmin toimeen tulevien ateenalaisten suosiossa ovat mm. Kastorian, Ioanninan, Metsovon, Grevenan, Kalavrytan, Pilion ja Karpenisin alueet. Jouluisesta tunnelmasta voi niissä nauttia takkatulen palaessa. Kreikasta löytyy myös laskettelurinteitä talvisten lajien harrastamiseen joulunkin aikaan.

Jouluvaloja ja koristeita

Ateenassa pimeä tulee tähän aikaan vuodesta viiden jälkeen illalla. Silloin lisävalaistusta kaupungin pimeyteen tuovat jouluvaloin koristellut sähköpylväät, rakennukset, asuintalojen parvekkeet ja jopa pensaat.

Pääkaupunkiseutu on hallinnollisesti jaettu yli 30 kuntaan omine pormestareineen, budjetteineen ja postinumeroineen, ja tämä vaikuttaa kunkin asuinalueen koristautumiseen jouluun ja uuteen vuoteen. Varsinaisen Ateenan kaupungin hallinnollisen vastuun piiriin kuuluu vain keskustan alue.

Joulukuusi on koristeltuna Ateenan Syntagma-aukiolla parlamentin läheisyydessä ja muidenkin kuntien alueilla. Kaikkien perheiden traditioon se ei kuulu. Aidon kuusen sijaan on helpompi ostaa muovikuusi, jota voi käyttää vuodesta toiseen.

 

 

 

 

 

 

 

Perinteisesti Kreikassa on koristeltu laiva, johon on vaikuttanut merenkulun perinne ja kaipuu kaukana merillä olevista perheen jäsenistä.

Vanhojen perinteiden maaseutu

Maaseutukylissä voi siellä täällä bongata neilikoilla koristeltuja valkosipuliköynnöksiä ulko-ovilla – pahojen henkien karkottamiseksi.

Saman asian ajaa myös tukevan oliivipuun tai männyn kannon polttaminen takassa mielellään loppiaiseen asti, jolloin papisto suorittaa vesien siunaamisen. Kokkojen polttaminen voi olla suosittua tietyillä alueilla.

Talon ulko-ovelle asetettu, kuusesta tehty ja joulukoristein koristeltu seppele tuo puolestaan hyvää onnea talon asukkaille.

Paastoa pikkujoulujen sijaan

Kreikan uskonnollisen perinteen mukaan olisi toivottavaa paastota 40 päivää ennen joulua. Näin pitkää paastoa ei työssä käyvien ole helppo noudattaa, ja siten keskivertokreikkalainen pidättäytyy lihasta, kananmunista ja maitotaloustuotteista viikon verran ennen joulua.
Kaikki kaupunkilaiset eivät kuitenkaan enää noudata näitä vanhoja perinteitä.

Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta dieetistä vaan eläinkunnan tuotteiden välttelystä. Kalojen syönti on puolestaan sallittua joulupaaston aikana. Kaikkein tiukimmin paastoa noudattavat eivät käytä keskiviikkoisin tai perjantaisin myöskään oliiviöljyä ruokiin tai paistamiseen.

Joulupöydän antimia

Mitä joulupöydässä on tarjolla Kreikassa? Riippuu vähän alueesta ja sen perinteistä.

Maatalousvaltaisissa yhteisöissä on ollut tapana ostaa porsas kevään lopulla ja saada se lihotettua jouluun mennessä teurastuskuntoon. Siasta otetaan lihan lisäksi myös rasva talteen tulevaa vuotta varten, ja joulupöytään saadaan usein suolessa yrttien ja mausteiden kera keitettyä maksaa ja pernaa. Myös sianlihasta tehtävät makkarat kuuluvat perinteeseen.

Siellä missä sianlihaa ei omasta takaa ole saatavilla, voidaan käyttää oma tilan kanoja tai kalkkunaa jouluateriaksi. Kaalikääryleet ja kaikenlaiset piiraat kuuluvat usein maaseudun joulupöytään.  Kaupungeissa on kiinni lähinnä perheen perinteistä, mitä lihaa joulupöytään laitetaan.

Kreetalla on perinteenä paistaa vuoassa erityinen joululeipä, joka on koristeltu päältä päin taikinasta tehdyllä ristillä ja muilla kuvioilla. Sen valmistamiseen käytetään parhaita mahdollisia aineksia ja mausteeksi hunajaa, ruusuvettä, seesaminsiemeniä, kanelia ja neilikkaa. Joulupäivänä talon isäntä jakaa leivästä palan kaikille joulupöydässä istujille.

Suu makeaksi

Kreikassa on pipareiden ja korvapuustien sijaan perinteenä olleet pölysokerilla päällystetyt leivonnaiset (kurabiedes) sekä kanelilla ja neilikalla maustetut, sokerihunajaliemeen kastetut leivonnaiset (melomakarona). Pullan makuun pääsee vaniljalla ja mahlepilla höystetyillä pullapitkoilla, joita löytyy muiden makeampien herkkujen tapaan paikallisista leipomoista.

 

Jouluaattona ja uuden vuoden aattona ovikello voi soida

Jouluaatto antaa kouluikäisille lapsille mahdollisuuden hankkia hieman taskurahaa, kun he kiertelevät omaa naapurustoaan parin kolmen hengen ryhmissä laulamassa perinteistä joulusävelmää.

Ovikelloa soitettuaan lapset kysyvät ensin luvan laulamiselle, joka samalla tarkoittaa, että he tulevat saamaan laulamisestaan pienen palkkion kolikkoina. ”Kristus on syntynyt tänään Beetlehemissä …”-sävelmää säestetään usein triangelilla.

Sama ovikellon soittaminen toistuu myös uuden vuoden aattona ja loppiaisena – mutta eri sävelmillä. Lapset toivottavat kuulijoilleen ”uudestaan ensi vuonna” ja ”paljon vuosia”.

Milloin on lahjojen vuoro?

Kreikassa on kiinni kunkin perheen perinteestä, milloin joululahjat annetaan. Jotkut perheet antavat lahjoja joulupäivänä, toiset taas uuden vuoden koittaessa.

Joululahjojen ostamista on helpottanut Kreikassa työntekijöille maksettava jouluraha, joka vastaa kuukauden palkkaa. Talouskriisin aikana joulubonus kuitenkin poistettiin valtion työntekijöiltä, ja se on vähentänyt joulun liikevaihtoa.

Nykyään kaupat saavat olla auki vapaaehtoispohjalta kaksi sunnuntaita ennen joulua ja yhden ennen uutta vuotta. Kaikkiaan on kauppojen mahdollista olla auki vain kahdeksana sunnuntaina vuosittain – turistialueet poisluettuina. Puolet näistä sunnuntaiaukioloista liittyy alennusmyyntikausiin.

Καλά Χριστούγεννα! (kalá hristújenna)   Hyvää Joulua!