Kreikka rahoitustukiohjelmien jälkeen

Kreikan kahdeksanvuotinen taival rahoitustukiohjelmien piirissä päättyi tällä viikolla. Voivatko sekä kreikkalaiset että lainoittajat huokaista helpotuksesta, että Kreikka pärjää nyt omillaan?

Näkymä läheltä Sounion niemenkärkeä Ateenan liepeiltä

 

Kreikan velkataakka kohosi kriisivuosien aikana 180 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on kolminkertainen euroalueen suositukseen verrattuna.

Kreikka sai kolmesta rahoitustukipaketista lainaa lähes 250 mrd. euroa, ja näiden lainojen osalta Kreikalle sovittiin tänä kesänä lainahelpotuksia jopa vuoteen 2060 asti ulottuvina takaisinmaksuajan pidennyksinä. Näin on Kreikan valtion helpompi selvitä velvollisuuksistaan tulevina vuosina.

Talouden lehti kääntymässä

Kreikan taloudessa on nähtävissä jo valon pilkahdusta kahdeksan vuotta kestäneen taantuman jälkeen. Talous kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia, ja kuluvana vuonna odotetaan kasvun olevan vajaat kaksi prosenttia. Lähivuosien osalta kasvuarviot ovat maltillisia. Tähän vaikuttavat osaltaan myös Kreikan valtiontaloudelle asetetut 3,5 prosentin perusylijäämätavoitteet vuoteen 2022 saakka.

Kreikan tukiohjelmien yhtenä tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää Kreikan valtiontalouden vakautumista 15,6 prosentin alijäämästä plussan puolelle kahdeksassa vuodessa. Julkisen talouden perusylijäämäksi saatiin ennätyksellinen 4,2 prosenttia viime vuonna. Tämän tasapainon aikaansaaminen on tarkoittanut huomattavia budjetin leikkauksia toimintakustannuksia karsimalla. Tulilinjalla ovat olleet useamman kerran myös julkisen sektorin palkat ja eläkkeet.

Kreikan työmarkkinoiden tilanne on hieman parantunut vaikeimmista kriisivuosista työttömyyden laskettua alle 20 prosentin. Suurin osa uusista työsuhteista on kuitenkin osa-aikaisia tai sesonkiluonteisia eikä Kreikan työttömyysturva ole kovin kattava. Minimipalkkoja on laskettu alle 600 euron kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä tilanne ei kuitenkaan tyydytä monia korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia nuoria, joilla on matala kynnys lähteä ulkomaille töihin, jos kotimaasta ei löydy koulutusta vastaavaa työtä ja palkkaa.

Kreikkaan kaivataan ulkomaisia investointeja talouskasvun nopeuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Investointien houkuttelu edellyttää yritystoiminnan esteiden vähentämistä, kilpailun lisäämistä, parempaa ennakoitavuutta verotusjärjestelmän muutoksissa sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten jatkamista. Yksityistämiset ovat omalta osaltaan tuoneet jo kaivattua ulkomaista pääomaa maahan mutta tarpeet ovat moninkertaiset.

Ateenan keskusta hotelli Hiltonin ympäristössä

Kreikan bruttokansantuote koostui ennen kriisiä pääosin kulutuksesta. Kansalaisten ostovoima on heikentynyt eläkkeiden ja palkkojen leikkausten myötä huomattavasti, eikä lisääntynyt matkailukaan pysty paikkaamaan tätä vajetta. Kreikkalaisten yritysten vientiponnisteluilla ja uusien, vientiin tähtäävien yritysten toimilla on tärkeä sija bruttokansantuotteen kasvumoottoreina.

Uudet rahoituskanavat

Kolmannenkin tukiohjelman nyt päätyttyä, Kreikan valtiolla on edessä kääntyminen yksityisten rahoitusmarkkinoiden puoleen tulevissa lainatarpeissa. Hallitus kokeilikin hankkia rahoitusta velkakirjoillaan muutamaan otteeseen viime vuoden aikana onnistuneesti. Velkakirjojen korkokulut olivat vielä kuitenkin suhteellisen korkeat – jopa 4 prosenttia. Kreikan hallitus sai kerättyä 24 mrd. euron pesämunan näillä velkakirjoilla ja osilla lainaeriä mahdollisia alkuajan rahoitusvaikeuksia silmällä pitäen. Tällä varakassalla arvioidaan selvittävän valtion maksuvelvollisuuksista ensimmäiset pari vuotta.

Kreikkalaispankit kärsivät huomattavia tappioita, kun niiden hallussa olleita Kreikan valtion velkakirjoja leikattiin vuonna 2012. Jatkossa pankkeja pääomitettiin, pienemmät fuusioituivat isompiin systeemisiin pankkeihin, ja toiminta organisoitiin uudelleen vaihtamalla johtohenkilöitä ja supistamalla aktiviteetteja. Pankit selvisivät Euroopan keskuspankin suorittamista stressitesteistä tänä keväänä kunnialla, ja niiden luottoluokitukset paranivat tasolle B+.

Kreikkalaispankkien omaksi rahoituskanavaksi ovat muodostumassa pankkien väliset rahoitusmarkkinat ja velkakirjojen jälkimarkkinat. Pankkien haasteena on vielä roskalainojen määrän supistaminen kestävälle tasolle, jotta ne voivat toimia normaaleina luottolaitoksina.

Kolme vuotta sitten kesällä voimaan tulleet pääomarajoitukset auttoivat pankkeja pysäyttämään talletuspaon. Rajoitusten alkuvaiheessa pankkiautomaateilta tai pankkien kassoilta pystyi nostamaan käteistä vain 60 euroa päivässä, ja kaikki ulkomainen maksuliikenne oli kontrollin alaista. Nykyisin kreikkalaistileiltä voi nostaa käteistä maksimissaan 5.000 euroa kuussa tallettajaa kohti. Yritysten välisessä ulkomaisessa maksuliikenteessä tarvitaan 40.000 euroa ylittävien summien osalta keskuspankin hyväksymisprosessi. Pääomarajoitusten arvioidaan poistuvan kokonaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Rakenteellisten muutoksien jatkaminen välttämättöntä

Kreikan jälkimmäisten rahoitustukiohjelmien ehtona on ollut rakenteellisten muutosten aikaansaaminen sovituilla sektoreilla. Kreikalla on huomattavia tarpeita muuttaa vanhoja rakenteita, jotta yhteiskunnasta saadaan toimivampi eikä resursseja tuhlata turhiin prosesseihin. Näiden uudistusten aloittamista on aikaisemmin vaivattomasti siirretty eteenpäin johtuen uhkailluista lakoista tai muusta vastarinnasta, tiettyjen eturyhmien saamasta vallasta jne. Osa näistä muutoksista on laitettu alulle lainoittajien painostuksesta, mutta jäljellä on vielä yllin kyllin tehtävää tehokkaan julkisen hallinnon aikaansaamiseksi.

Parannettavaa on myös yritysympäristön helpottamisessa, oikeuslaitoksen päätöksenteon nopeuttamisessa ja koululaitoksen uudenaikaistamisessa.

Näiden yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeiden uudistusten tulee jatkua, jotta taloudella on paremmat toimintaedellytykset jatkossa, eivätkä kansalaisten uhraukset mene hukkaan. Kreikan poliittisten johtajien on näytettävä sitoutumisensa uudistuksiin ilman ulkopuolelta tulevaa painetta.

Ateenan rivieran edessä näkyy investointia odottava Hellenikon entinen lentokenttä

Rahoitustukiohjelmiin sisällytetty valtionyhtiöiden yksityistämisohjelma on tuonut Kreikan valtiolle tarpeellisia lisätuloja lisäten samalla kilpailua tietyillä sektoreilla. Energiasektorin yksityistämisten myötä odotetaan jäissä olevien investointisuunnitelmien aktivoituvan. Ateenan entisen lentokentän alueen (Helleniko) yksityistämisen odotetaan luovan huomattavan määrän uusia työpaikkoja, kun investointia päästään lupaviidakon jälkeen ehkä ensi vuoden alussa vihdoin toteuttamaan.

Yhteistä näkemystä kaivataan maan suunnasta

Kreikassa tarvitaan nyt yhteistä näkemystä tulevaisuuden suunnasta, josta ainakin suurimmat poliittiset puolueet olisivat suurin piirtein yhtä mieltä.  Tärkeimpien valtapuolueiden johdossa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, joten periaatteelliset edellytykset ovat olemassa konsensukselle. Puoluerajat  ylittävä yhteistyö ei vain vielä ole  juurtunut Kreikkaan, ja elinkeinoelämän edustajien näkemyksiin suhtaudutaan usein epäluuloisesti.

Kreikan naiset saivat kaksoisvoiton EM-kisojen seiväshypyssä

Kun vertaamme kreikkalaisurheilijoiden saavutuksia yleisurheilun EM-kisoissa kotiin tuomisinaan kuusi mitalia voimme todeta, että vaikeuksista huolimatta kreikkalaisista löytyy peräänantamattomuutta ja taistelutahtoa henkilökohtaisella tasolla heikommista harjoitteluolosuhteista huolimatta. Samanlaista peräänantamattomuutta kaivataan myös tarvittavien muutosten edistämisessä yhteisellä tavoitteella, jonka hyödyt on selitetty selkeästi koko kansalle.

Leave a Reply