Vuosittain elokuussa toistuvat metsäpalot Kreikassa herättivät uteliaisuuden tutkia asiaa lähemmin. Voitaisiinko näitä paloja välttää, ja onko kaikki tehty niiden ennaltaehkäisemiseksi?

Pitkät, sateettomat hellejaksot neljänkymmen asteen molemmin puolin saavat kasviston ja maaperän kuivumaan täysin ja monet puut varisuttamaan lehtensä. Siten palavaa ainesta on tarjolla yllin kyllin tulen syttyessä. Lähes tuulettoman ja kuuman heinäkuun jälkeen on Kreikassa yleensä odotettavissa hieman hellettä helpottavia elokuisia tuulen henkäyksiä. Nämä ajoittain kovaakin puhaltavat tuulet voivat kuitenkin levittää nopeasti palopesäkkeitä. Olosuhteet ovat siten otolliset tulen leviämiseen nopeastikin, jos se saa alkunsa huolimattomuudesta, tuhopoltoista tai vaikka sähköjohtojen kipinöinnistä.

Tämänvuotiset metsäpalot toivat tuulen mukana savuverhon koko pääkaupunkialueelle muutamaksi päiväksi. Hengitysteille haitallisten pienhiukkasten osuus nousi näinä päivinä jopa kuusinkertaisiksi normaaleihin arvoihin verrattuna. Koronatartuntoja ehkäisevistä maskeista oli hyötyä siten myös ulkona liikkuessa, vaikka liikkuminen piti rajoittaa vain välttämättömään näinä päivinä.

Metsien status

 

Kreikan pinta-alasta noin neljännes lasketaan kuuluvaksi metsäalueisiin, joka ei tarkoita aina tiheää männikköä tai kuusikkoa vaan kyse voi olla myös harvakseen pensaita kasvavasta alueesta tai kallioisesta maastosta, jossa on luonnollista aluskasvillisuutta. Kreikan perustuslain mukaan metsiksi ja metsäalueiksi luetut maa-alueet ovat julkista omaisuutta.

Kreikan valtio on velvollinen metsittämään uudelleen paloissa tuhoutuneet metsäalueet, eikä niiden käyttötarkoitusta saisi muuttaa. Käytännössä kuitenkin monia palaneita metsäalueita on päätynyt laiduneläinten ruokintapaikoiksi tai rakentamisen kohteiksi ilman selkeää valvontaa. Metsäalueilta ei saa myöskään hakata puita ilman viranomaisten lupaa. Oksien leikkaaminenkin näillä alueilla on ollut aikaisemmin luvanvaraista asuintalojen läheisyydessä mutta tämänvuotisten palojen jälkeen saa tällaisista puista leikata alaoksia tehtyään kirjallisen ilmoituksen kunnan viranomaisille etukäteen.

Asiantuntijoiden mukaan Kreikan lainsäädäntöön näyttäisi jääneen porsaanreikiä liittyen rakentamiseen kaupunkien laitamien metsäalueiden läheisyydessä. Kaupunkien reuna-alueita ei ole kaavoitettu riittävästi, ja siten näiden alueiden rakennusluvat voivat olla harkinnanvaraisia. Useissa tapauksissa kreikkalaiset ovat rakentaneet myös ilman rakennuslupaa, kun viranomaiset eivät ole pystyneet antamaan selkeää vastausta. Näin rakennettuja asuintaloja on aika ajoin laillistettu uuden lainsäädännön turvin suorittamalla ennalta määriteltyjä laillistamismaksuja. Nämä toimet ovat rohkaisseet kansalaisia jatkamaan samoja käytäntöjä. Näin metsäpalot ovat päässeet leviämään helposti myös asuintaloihin, jotka sijaitsevat metsien läheisyydessä.

Metsäalueiden suojelu ja palojen ennaltaehkäisy

Kreikassa yritettiin lainsäädäntöteitse velvoittaa viranomaiset kartoittamaan metsäalueet ja rakentamaan metsärekisterin jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Näin olisi metsiä suojeltu paremmin isojen kaupunkien reunamille leviävältä asutukselta, joka sijaitsee metsäalueiden lähistöllä. Rekisterin teko ei kuitenkaan edennyt hallinnossa vuosikymmeniin, joten metsän käsitettä voitiin tulkita väljemmin eri alueilla, ja myös poliittisten tarkoitusperien mukaisesti.

 

 

Ennaltaehkäisevä toiminta palojen leviämisen rajoittamiseksi näyttäisi asiantuntija-arvioiden mukaan jääneen riittämättömäksi Kreikassa. Aihe on toistuvasti noussut otsikoihin palojen aikana mutta hälyn laannuttua on myös into ryhtyä toimiin vähentynyt.  Päällekkäiset vastuut eri viranomaistahojen välillä ovat myös jarruttaneet käytännön toimia. Metsävirastot siirrettiin parikymmentä vuotta sitten palolaitoksen alaisuuteen, joten toiminnan fokus on enemmänkin ollut palojen sammuttamisessa. Metsäviranomainen ei myöskään ole saanut henkilöstövahvistusta 17 vuoteen.

Monilla tiheillä metsäalueilla ei ole tehty hakkuilla palon leviämistä estäviä vyöhykkeitä eikä teitä ole avattu palokunnalle metsissä liikkumiseksi tarpeen niin vaatiessa tai sen liepeillä olevien asuinrakennusten lähelle pääsemiseksi.  Vapaaehtoisten koulutusta tulisi myös lisätä niiden yhteisöjen asukkaiden keskuudessa, jotka ovat lähellä metsäalueita. Kuivan aluskasvillisuuden säännöllinen poistaminen näiltä alueilta on myös toivelistoilla.

Kreikka sai sammutusapua muilta Euroopan mailta solidaarisuuden nimissä, eikä asiantuntijoiden mukaan minkään maan oma kalusto tule riittämään palojen levittyä hallitsemattomiksi vaikka uutta sammutuskalustoa lisättäisiinkin.  Ennalta ehkäisevät toimet ovat kaiken a & o.

Palaneet alueet ja korvaukset

Tänä kesänä arvioidaan Kreikassa palaneen 120 000 hehtaaria metsää. Evian saarella tuhoutui eniten metsää noin 51 000 hehtaarin alueelta, ja Ateenan laitamilla metsää arvioidaan palaneen 9 400 hehtaarin edestä.

Kreikka on tehnyt kansallisen metsityssuunnitelman tälle vuosikymmenelle, jonka mukaan istutettaisiin 30 milj. puuta noin 50 000 hehtaarin alueelle – pääasiassa niille alueille, joiden luonnollinen metsien kasvu ja uusiutuminen ovat riittämättömiä. Kreikan elpymisohjelman projekteihin on sisällytetty metsälajikkeiden istutusta 16 500 hehtaarin alueella, ja iso osa näitä istutuksia on tarkoitus toteuttaa Evian saarella. Saarelle on suunnitteilla myös jälleenrakennusohjelma alueen talouden kehittämiseksi ja asukkaiden pysymiseksi asuinsijoillaan.

Kreikan valtio joutuu avaamaan myös kukkaron nyörejään korvatakseen paloissa menetettyä omaisuutta, kun vakuutusyhtiöiden mukaan vain noin 15 % Kreikan asuinkannasta on vakuutettu asuntolainojen myöntämisen ehtona.  Tämänvuotisten palovahinkojen korvauksiin on varattu budjetista puoli miljardia euroa.

Tulevaisuuden kriisinhallintavalmiuden odotetaan parantuvan Kreikassa, kun hallitus valitsi entisen kyproslaisen komissaarin, Christos Stylianidesin, koordinoimaan Kreikan väestönsuojelua ja ilmastonmuutosta ministerin paikalta. Hänellä on arvokasta kansainvälistä kokemusta humanitäärisestä avusta ja kriisinhallinnasta eurooppalaisissa puitteissa, jota soveltaa Kreikan olosuhteisiin.