”Cambio, cambio”, kuuluvat kutsuhuudot Buenos Airesin keskustan Florida-kävelykadulla, kun laittomat mutta hyvin ammattimaiset valuutanvaihtajat (arbolitos) markkinoivat palvelujaan. Siniseksi kutsutun epävirallisen dollarin kurssi kohosi viime vuonna syys-lokakuun taitteessa lähes 16 pesoon – ero suhteessa viralliseen 8,5 peson kurssiin oli huimat 88 prosenttia. Tätä korkeampi kurssiero löytyy vain talouskurimuksessa pitkään kamppailleesta Venezuelasta.
Käteisdollarit ovat Argentiinassa kultaa, mikä ei lähihistoriaa katsoen ole ihme: vuonna 2002 peson devalvaation seurauksena suuri osa argentiinalaisista menetti valtaosan säästöistään. 2008 maan hallitus kansallisti osan yksityisistä eläkkeistä, mikä ei varsinaisesti lisännyt kansalaisten luottamusta instituutioihin. Kun vielä muistetaan huikea inflaatio, joka viime vuoden aikana nosti hintoja eri arvioiden mukaan 35–40 prosenttia, ei pesoissa varojaan halua säilyttää kukaan.
Sinisen kurssin syöksykierre saatiin katkaistua muun muassa myymällä keskuspankin dollarivarantoja sekä ratsaamalla suurimpien valuutanvaihtajien toimistoja. Helmikuun lopussa 2015 dollarilla saa mustassa pörssissä noin 13 pesoa, mikä on lähes saman verran kuin viime vuoden elokuussa. Ero virallisen dollarin kurssiin (8,7) on silti yhä lähes 50 prosenttia. Paljon pelättyä ja toisaalta kaivattua devalvaatiota ei tämän vuoden alussa tullut.
Valuuttaostoja rajoitetaan ja virallinen vaihtokurssi on huono, joten dollareita haalitaan, mistä pystytään. Arbolitojen palveluiden lisäksi pesot vaihtuvat dollareihin hyvin avoimesti toimivissa vaihtoluolissa, cuevoissa. Varakkaiden argentiinalaisten tapa on jo pitkään ollut säilyttää valtaosa omaisuudestaan ulkomailla. Asuntojen vuokrat ilmoitetaan sekä maksetaan yleisesti ja täysin julkisesti dollareissa. Ne, joilla ei ole tiliä ulkomailla, säilyttävät dollarisäästönsä kotonaan, joskus epäilemättä kirjaimellisesti patjassa. Argentiinassa arvioidaankin olevan käteisdollareita maailman maista kolmanneksi eniten, heti Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen.
Presidentti Cristina Fernández de Kirchnerin kehotukset, joiden mukaan argentiinalaisten tulisi sijoittaa säästönsä ulkomaisen valuutan sijaan kotimaisiin yrityksiin kaikuvat kuuroille korville. Epäluottamus oman hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan on Argentiinassa kroonista. Cambio-luolilla riittää asiakkaita jatkossakin.