Etelä-Amerikassa Brasilian ja Argentiinan välissä sijaitseva Uruguay on monessa suhteessa tuntematon suuruus Suomessa. Mikä yhdistää Suomea ja Uruguayta, näitä kahta itseään pieneksi kutsuvaa valtiota? Ei ainakaan maantiede, koska välimatkaa on noin 13 000 kilometriä. Kun Suomessa on talvi, Uruguayssa on kesä, ja toisinpäin.
Tätä kirjoitettaessa suurin osa uruguaylaisista on rannikolla nauttimasta auringosta ja kesälomasta, kun suomalaiset näyttävät postaavan upeita lumisia kuvia sosiaaliseen mediaan. Samoin meitä erottavat erilaiset tavat, perinteet, historia ja kulttuuri. Uruguayssa juodaan eniten mate-juomaa henkeä kohti maailmassa, Suomessa kahvia.
Eroista huolimatta useat Uruguayssa vierailleet tai asuvat suomalaiset – tai Suomessa olevat uruguaylaiset – korostavat sielujen sympatiaa kansojemme välillä. Maanläheisyys, vaatimattomuus, pragmaattisuus suurempien valtioiden vierellä. Montevideon katuja kävelevä suomalaisturisti voi kuulla tutun tangon melankoliset sävelet ja tuntea kansan urheiluhulluuden – olemme molemmat kaksinkertaisia maailmanmestareita, Suomi jääkiekossa ja Uruguay jalkapallossa. Vahvat instituutiot ovat myös yksi valtioitamme yhdistävä tekijä – Uruguay on Etelä-Amerikan poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kenties vakain valtio, jossa demokratia ja oikeusvaltio toimivat. Korruptio on jo pitkään ollut maanosan vähäisintä.
Uruguay oli ensimmäisiä valtioita Euroopan ulkopuolella, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1919. Diplomaattisuhteet luotiin vuonna 1935, mutta tiiviimpi yhteistyö alkoi noin 25 vuotta sitten. Kaupalliset yhteydet erityisesti metsäteollisuuden alalla ovat tämän yhteyden taustalla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet Uruguaysta luotettavan liiketoimintaympäristön ja edellytykset toimivalle yhteistyölle. Luottamus on yksi tärkeimmistä tekijöistä pitkäjänteisen yhteistyön suunnittelussa. Sen verran on luottamusta löytynyt, että nykyään suomalaistaustaisten yritysten liiketoiminta muodostaa noin kolme prosenttia Uruguayn bruttokansantuotteesta ja yli 15 prosenttia maan viennistä, työllistäen suoraan tai välillisesti yli 15 000 ihmistä. Samaan aikaan Uruguayn talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 15 vuoden ajan, ja sellusta on tullut maan tärkein vientituote. Yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä, puolin ja toisin.
Kaupallisten suhteiden menestyksen lisäksi Suomi ja Uruguay ovat samalla puolella pöytää, kun valtioiden kesken puhutaan tasa-arvosta, ihmisoikeuksista tai vapaamman ja reilumman kaupan mahdollisuuksista. Kaksi kaverusta, jotka molemmat uskovat siihen, että kaikkien valtioiden etu on selkeisiin, yhteisesti sovittuihin sääntöihin perustuva maailma.
Suomen maakuva Uruguayssa on valtavan positiivinen. Suomi on monessa suhteessa eräänlainen mallimaa, josta Uruguay haluaa ottaa oppia. Keskusteluissa ovat esillä kiertotalous, digitalisaatio ja tekoäly, mutta myös äitiyspakkaus tai vaikka ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Läheisten suhteidemme vuoksi Suomi on jo lähtökohtaisesti paalupaikalla, kun Uruguay pohtii tulevaisuuden ratkaisujaan ja yhteistyökumppaneitaan. Ja onhan suomalaista tarjontaa ilo esitellä. Erityisen myönteistä suomalaisen diplomaatin työssä on se, että lähes mikä tahansa suomalainen ratkaisu ottaa kilpailijoitaan paremmin huomioon kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun ja avoimuuden vaatimukset.
Uruguay on pinta-alaltaan ja väestöltään noin puolet Suomea pienempi. Suomesta katsoen se voi näyttää vähemmän kehittyneeltä ja kaukaiselta, mutta lähempää tarkastellen Uruguay on sisukas ja luotettava, institutionaalisesti vahva valtio. The Economistin uusimman tutkimuksen mukaan Uruguay on maailman 15. toimivin demokratia – ja ainoa ”täyden demokratian” kategoriaan yltävä valtio Etelä-Amerikassa. Suomen ja suomalaisten on ollut hyvä tehdä yhteistyötä Uruguayn kanssa – kaksi pientä voivat yhdessä tehdä suuria.