Euroopan neuvosto raportoi huolestuttavasta ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksestä Euroopassa. Suomikaan ei ole täysin turvassa vallan väärinkäytöltä.

Euroopan neuvoston pääsihteeri Marija Pejčinović Burić julkaisi Hampurin ulkoministerikokouksen 21.5.2021 alla vuosiraporttinsa, jossa kerrotaan huolestuttavista kehityssuunnista maanosassamme. Niin tuomioistuinten riippumattomuus kuin demokraattiset instituutiotkin ovat horjuneet. Korruption riskit ovat kasvaneet, ihmisarvoa ei ole kyetty suojelemaan riittävästi, kokoontumisvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa on rajoitettu. Viharikokset vähemmistöjä kohtaan ovat lisääntyneet ja multilateralismi on kyseenalaistettu.

Raportti maalaa varsin synkän maiseman. Yhteiset ydinarvomme, ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate tukevat kaikki toisiaan, ja jos jokin niistä heikkenee, se heikentää myös muiden arvojen toteutumista.

Koronaviruspandemia on pahentanut demokratian tilaa entisestään. Oikeusvaltiota rapautettiin joissakin Euroopan maissa jo ennen pandemiaa, mutta nyt hallitukset ovat käyttäneet poikkeusoloja hyväkseen heikentäessään tilannetta entisestään.

Vallanjako on oikeusvaltioperiaatteen olennaisimpia elementtejä, sillä se tekee yhteiskunnasta vakaan ja ehkäisee vallan väärinkäyttöä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuomioistuimet voivat toimia riippumattomasti, harjoittaen oikeudellista tulkintaa, johon poliitikot eivät voi puuttua. Siksi on huolestuttavaa, että Euroopassa on horjutettu tuomarien itsenäistä asemaa ja altistettu tuomioistuimet poliittiselle kontrollille. Yksilön oikeusturva on pahimmassa tapauksessa yhden poliittisen puolueen mielivallan alla.

Kirjoitin kandidaatintutkielmani oikeusvaltioperiaatteesta EU:ssa, erityisesti siitä, mitä keinoja EU:lla on turvata oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen jäsenmaissaan. Siksi on ollut kiinnostavaa seurata keskustelua Strasbourgissa Euroopan neuvostossa, jossa oikeusvaltiokriteerit on pitkälti luotu (ks. Venetsia-toimikunnan oikeusvaltion tarkistuslista).

Laillisuuden symboli, ”Lady Justice”. Kuva: Unsplash

Oikeusvaltio-ongelmia Euroopassa

Puola ja Unkari ovat olleet huolenaiheina jo useita vuosia, kun kansallispopulistiset hallituspuolueet ovat vahvistaneet omaa valta-asemaansa ja muokanneet oikeuslaitoksia itselleen mieluisammiksi. Median vapautta on rajoitettu molemmissa maissa. Tämä on malliesimerkki pääsihteerin käyttämästä termistä ”democratic backsliding”.

Raportti osoittaa, että tilanne on edelleen vakava.  Raportin mukaan Unkarissa on uudistettu perustuslakituomioistuinta ja heikennetty tuomareiden asemaa. Pääsihteeri on kiinnittänyt huomiota nimenomaan oikeuslaitoksen politisoimiseen. Puola on pääsihteerin mukaan uudistanut oikeusjärjestelmäänsä kokonaisvaltaisesti, perustuslakituomioistuimesta käräjäoikeuksiin ja syyttäjänlaitokseen. Sekä lainsäätäjällä että virkamiehillä on nyt Puolassa mahdollisuus vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan. Puola on perustellut uudistuksia tehokkuuden lisäämisellä, mutta tosiasiassa on rapautettu oikeusvaltiota ja siirrytty autoritaarisempaan hallintoon, eikä tehokkuuskaan ole parantunut.

Turkista puolestaan raportti toteaa, että siellä on vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen horjutettu tuomareiden perustuslaillista ja hallinnollista asemaa ja yksilön oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on kärsinyt. Turkin viranomaisia on kehotettu kunnioittamaan tuomareita niin puheessaan kuin toiminnassaankin, erityisesti silloin, kun ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät tuomioistuimilta sellaisia toimenpiteitä, joista Turkin viranomaiset eivät pidä.

Takaisin perusasioihin

Toivoa kuitenkin on. Kuten pääsihteeri raportissaan toteaa, ongelmat ovat todellisia, mutta niin ovat myös ratkaisut. Ratkaisuna on sitoutua jo olemassa oleviin velvoitteisiin ja periaatteisiin, joita Euroopan neuvoston jäsenmailla on ­– näistä tärkeimpinä Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Kyse on hyvin perustavanlaatuisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja meihin kaikkiin. Suunnan vaihtaminen takaisin kohti demokraattista oikeusvaltiota edellyttää ennen kaikkea valtioiden poliittista tahtoa.

Suomi – oikeusvaltion mallimaa?

Raportissa ei erikseen mainita Suomea oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen. Suomi onkin yksi maailman vähiten korruptoituneimmista maista. Pohjolassakaan ei silti olla immuuneja korruptiolle, sillä korruptio voi olla rakenteellista ja hienovaraista, sellaista joka on teknisesti laillista, mutta eettisesti kyseenalaista.

Suomessa on puhuttu ns. hyvä veli –verkostoista sekä politiikan pyöröovesta. Viime aikoina puheenaiheeksi on noussut myös oikeuslaitoksen haavoittuvuus – mediassa on esitetty, että Suomen tuomioistuimet eivät välttämättä pysyisi riippumattomina, jos vallassa olisi epädemokraattinen hallitus. Myös koronapandemian aikaiset toimet poikkeusoloissa ovat herättäneet keskustelua niiden perustuslainmukaisuudesta.  Tärkeimpinä kysymysmerkkeinä ovat olleet perus- ja ihmisoikeuksien rajoitustointen oikeutus; ovatko rajoitukset olleet oikeasuhtaisia ja perusteltuja.

Oikeusvaltio on tavoite, jonka eteen tulee tehdä jatkuvasti työtä.

Tilda Lattu