Euroopan neuvoston raportit antavat aihetta huoleen lehdistönvapauden tilanteesta. Samalla joutuu uhanalaiseksi demokratiamme pohja. Työkaluja tilanteen parantamiseksi on.
Toimittajilla on tärkeä rooli muun muassa mielenosoituksista raportoinnissa. Kuva: Kirill Zharkoi, Unsplash
”Demokratian edellytys on vapaa ja monimuotoinen keskustelu ja vahva toiminta on tarpeen sananvapauden viimeaikaisen heikkenemisen kääntämiseksi.” Suurin piirtein näin kankeasti kääntyy sananvapautta koskeva kohta Helsingin 2019 ulkoministerikokouksen julistuksesta.
Viesti on joka tapauksessa selvä. Sananvapaus on ennakkoedellytys demokratialle. Sanan- ja lehdistönvapaus on Euroopassa uhattuna.
Tähän suuntaan osoittavat useat indikaattorit. Toimittajat ilman rajoja – järjestön ylläpitämän 2021 lehdistönvapausindeksin mukaan pandemian aikana lehdistönvapaus on romahtanut suhteellisesti eniten Euroopassa. Väkivalta toimittajia kohtaan on kaksinkertaistunut.
Euroopan neuvoston mittareilla saadaan yhtä huonot tulokset. Journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävä järjestöjen yhteenliittymä rekisteröi 2021 raportissaan kaksisataa vakavaa tapausta viime vuonna, 40% edellisvuotta enemmän. Myös tämän raportin perusteella erityisesti väkivalta toimittajia kohtaan on lisääntynyt.
Taho koostuu 14 mediavapausjärjestöstä ja toimii hyvänä ennakkovaroitusjärjestelmänä 47 Euroopan neuvoston maassa. Jäsenvaltioiden tulisi puuttua raportin löydöksiin. Venäjä, Turkki ja Azerbaidzan ovat kategorisesti kieltäytyneet tästä, myös moni muu maa reagoi puutteellisesti.
Euroopan neuvoston työkalut
Työkalut tilanteen parantamiseen on olemassa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 10 turvaa kaikille Euroopassa oikeuden sananvapauteen. Merkittävää on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapautta koskeva oikeuskäytäntö. Viime vuonna tuomioistuin rekisteröi lähes 200 valitusta sananvapausartiklaan liittyen.
Lisäksi Euroopan neuvosto on laatinut kattavan joukon standardeja lehdistönvapauden tueksi, muun muassa vihapuheeseen, sukupuolten tasa-arvoon, mediaomistukseen ja julkisen palvelun ohjelmatuotantoon liittyen. Suositus journalismin suojelusta sekä journalistien ja mediatyöntekijöiden turvallisuudesta vuodelta 2016 toimii selkeänä ohjeistuksena jäsenmaille.
Sanoista tekoihin
Suomi ja samanmieliset jäsenmaat ajavat sitä, että sanoista ryhdytään tekoihin. Euroopan neuvosto on Helsingin ministerikokouksen ohjeistuksesta vahvistanut entisestään työtään lehdistönvapausasioissa. Jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva ministerikomitea käsittelee säännöllisesti tilannetta.
Seuraava mahdollisuus ministeritason vahvaan reaktioon on viestintäministerien kokous kesäkuussa. Ministerien on määrä päättää muun muassa toimista toimittajien ja mediatyöntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Kansalliset toimintasuunnitelmat ja ennen kaikkea niiden toimeenpano ovat tähän yksi konkreettinen tapa.
Ongelma on mittava ja liittyy useaan samanaikaiseen kehityskulkuun. Samaan aikaan lehdistönvapauden kuristamisen kanssa lisääntyy epädemokraattisten voimien välittämä disinformaatio ja vihapuhe. Valhetta on helppo tunkea some-kanaville ja erinäisille uskottavan näköisille nettisivuille.
Ilman lehdistönvapautta meiltä kansalaisilta viedään oikeus saada riippumatonta tietoa. Oli lehdistö montesquolaisesti neljäs valtiomahti tai ei, ilman vapaata mediaa koko demokratiamme perusta on vaarassa.