Tekoälyssä on valtava potentiaali yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta sääntelemättömänä se voi olla vaara ihmisoikeuksille. Euroopan neuvosto on matkalla paikkaamaan tekoälyn sääntelyn aukkoja kärkenään ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio.
Tekoälyä on lähes kaikkialla, siitä on tullut nopeasti kiinteä osa jokaisen arkea. Ihmisen oppimista, päättelyä ja suunnittelua jäljittelevät tekoälyteknologiat tarjoavat hyvinvointia kasvattavia ratkaisuja laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilla, esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, kyberturvallisuuden, julkishallinnon ja liikenteen saralla. Tekoälyn voi vaikka valjastaa seulomaan sairauksia laajasta otannasta terveysdataa huomattavasti tehokkaammin kuin mihin ihmisajattelun kapasiteetti kykenisi.
Tekoälyllä sudenkuoppansa, datan vinoumat uhkaavat yhdenvertaisuutta
Tekoälyn valtavasta potentiaalista huolimatta sen hyödyntäminen ei ole ongelmatonta. Tekoälyteknologioiden sudenkuopat eivät liity ainoastaan tietosuojaan ja yksityisyyteen vaan myös erityisesti yhdenvertaisuuskysymyksiin. Tekoälyn vaikuttaessa yhä läpileikkaavammin sen prosessien ja rakenteiden puutteet ja vinoumat jäävät herkästi vähemmälle huomiolle.
Algoritmit eivät itsessään ole neutraaleja, sillä ne ovat ihmisen suunnittelemia. Ihmisten ennakkoluulot voivat siirtyä eteenpäin tekoälyteknologioihin, ja tekoälyn onkin havaittu toisintavan yhteiskunnan syrjiviä rakenteita. Tekoälyyn perustuvan päätöksenteon syrjintäriskit kumpuavat esimerkiksi opetusdatan virheellisyydestä ja puutteellisuudesta, tai algoritmeista, jotka perustuvat syrjintäkriteerille kuten iälle, etniselle alkuperälle tai sukupuolelle.
Datan vinoumat johtavat siihen, ettei tekoäly ole herkistynyt erilaisten ihmisryhmien tarpeille tasavertaisesti. Esimerkiksi Amazonin aiemmin käyttämän tekoälypohjaisen rekrytointijärjestelmän havaittiin järjestelmällisesti syrjivän naishakijoita, kun kyse oli teknisistä osaamista vaativista työtehtävistä, kuten ohjelmistokehittämisestä.
Tekoälyn sääntelyaukkoon tarjotaan vastauksia kansainväliseltä tasolta
Sääntelemättömänä tekoälyn sisältämät syrjintäriskit ovat kasvava haaste perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Kansainvälisellä tasolla ihmisoikeussopimukset kieltävät syrjinnän. Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjinnän vastainen 14 artikla kattaa syrjinnän sekä suorat että epäsuorat muodot, joista jälkimmäiseen tekoälyn rakenteista syntyvä syrjintä lähtökohtaisesti lukeutuu.
Nykyinen sääntely ei kuitenkaan ole pysynyt tekoälyteknologioiden huiman kehitystahdin mukana, ja se on monilta osin puutteellista vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Tämä osoittaa tarpeen sääntelyn päivittämiselle ja uusien tekoälyyn erikoistuneiden instrumenttien luomiselle, jotta perus- ja ihmisoikeudet voitaisiin turvata nykyistä vankemmin.
Halu täyttää tekoälyn sääntelyaukko näkyy globaalisti; sekä kansainvälisellä että ylikansallisella tasolla tapahtuu kehitystä. EU valmistelee parhaillaan tekoälyjä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista, UNESCOn tekoälyn etiikkaa koskeva suositus taas hyväksyttiin järjestön yleiskokouksessa marraskuussa 2021. UNESCOn suosituksen päämääränä on luoda yhteistä arvo- ja periaatepohjaa tekoälyä säätelevän lainsäädännön luomiselle. Keskeisiä ovat myös OECD:n tekoälyä koskevat periaatteet, joissa ihmisoikeudet ja demokratia ovat keskiössä. Tekoäly on luonteeltaan globaali ilmiö, täten myös eri tahojen välinen yhteistyö ja koordinointi ovat tarpeen.
Euroopan neuvosto tekoälystandardien asettajana – askeleita kohti sitovaa oikeudellista instrumenttia?
Euroopan neuvostolla on vaikutusvaltainen rooli lainsäädännön kansainvälisten standardien asettajana ennen kaikkea sen laajan sopimusjärjestelmän ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden täyttämistä 47 jäsenmaassa valvovan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja muiden sopimusvalvontaelinten kautta. Siinä missä UNESCOn suosituksen keskiössä on tekoälyyn liittyvät eettiset dilemmat, Euroopan neuvoston laaja mandaatti kattaa ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiokysymykset tekoälyteknologioiden saralla.
Vuoden vaihteessa työskentelynsä päättänyt Euroopan neuvoston tekoälykomitea (Ad hoc Committee on Artificial Intelligence, CAHAI) kartoitti toimeksiantonsa puitteissa tekoälylainsäädännön oikeudellisen kehikon mahdollisia piirteitä. Kantavina periaatteina työlle olivat avoimuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja yksityisyys sekä järjestön ydinarvot; ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.
Komitea toi selvityksessään esille, millaisia elementtejä eurooppalaisen oikeudellisesti sitovan tai ei-sitovan instrumentin luomisessa tulisi ottaa huomioon. Tästedes järjestön tekoälytyö on tarkoitus jatkua entistä vakaammalla ja monialaisemmalla mandaatilla.
Toteutuessaan Euroopan neuvoston tekoälyä koskeva oikeudellisesti sitova instrumentti olisi uraauurtava ja merkittävä kehitysaskel tekoälyn kansainvälisessä sääntelyssä. Tekoälyn sääntelyn kytkeminen sitovaan instrumenttiin velvoittaisi maita vahvemmin muuttamaan kansallista tekoälylainsäädäntöään paremmin ihmisoikeuksia turvaavaan suuntaan. Mahdollisen sitovan instrumentin noudattamisen seurantaa varten luotaisiin riippumaton valvontaelin.
Aika näyttää tuleeko Euroopan neuvostosta tekoälyn kansainvälisen sitovan sääntelyn pioneeri. Joka tapauksessa tekoälyteknologioiden kehityksen kiitäessä eteenpäin on itse kunkin parempi pysytellä ketteränä.
Kirjoittaja: Hanna Siponen
Lähteet:
Artificial intelligence, human rights, democracy, and the rule of law: a primer. The Alan Turing Institute. https://rm.coe.int/primer-en-new-cover-pages-coe-english-compressed-2754-7186-0228-v-1/1680a2fd4a
Tekoäly ja syrjintä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. https://syrjinta.fi/tekoaly
Pelastaako data tulevaisuudessa naisten hengen? Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/pelastaako-data-tulevaisuudessa-naisten-hengen/
Council of Europe and Artificial Intelligence. https://www.coe.int/en/web/artificial-intelligence