Venetsia–toimikunta auttaa jäsenvaltioita jarruttamaan negatiivista oikeusvaltiokehitystä. Ihmisoikeuksien saralla on syntymässä pitkästä aikaa myös uutta sääntelyä.

Euroopan neuvoston tunnetuimman oikeusvaltioelimen, Venetsia -toimikunnan (Commission for Democracy through Law) työtaakka on kasvanut sekä pandemian että useiden jäsenmaiden heikon kehityksen takia.

Toimikunta on perustamansa hätätilaobservatorion avulla johdonmukaisesti pyrkinyt osoittamaan niin kriisien aikaisen oikeusvaltion ylläpitämisen tärkeyttä, kuin tarvetta varmistaa, että kriisin jälkeen puretaan mahdolliset vallan keskittymiset ja oikeusvaltion muut vinoumat.

Vallan keskittämispyrkimykset, tuomioistuinten ja tuomareiden itsenäisyyden kaventaminen, lainsäädäntöprosessien epäselkeys, korruptio, heikko tai jäykkä laillisuusvalvonta sekä liian monet ja pirstoutuneet instituutiot ovat esimerkkejä ongelmista, joita löytyy kaikista jäsenmaista. Tulevaisuuteen katsominen, erityisesti instituutioiden vahvistaminen, on kaikkialla tarpeen.

Usea jäsenvaltio pyytää itse apua toimikunnalta, mikä parantaa mahdollisuuksia, että sen suosituksia myös pannaan toimeen. Alankomaat, Ukraina, Serbia, Slovakia ja UK ovat tuoreita esimerkkejä maista, joista parlamentit tai ministeriöt ovat tehneet lausuntopyyntöjä toimikunnalle.

Alankomaiden parlamentin keväinen pyyntö Venetsia -toimikunnalle arvioida maan oikeusvaltiokehitystä on huomionarvoinen niin Suomelle kuin muille länsimaille. Joka apua pyytää, sitä saa – maailman johtavilta perustuslakieksperteiltä.

Ihmisoikeuksien osalta myös valopilkkuja

Pitkään on ollut tarpeen todeta, että ihmisoikeuksissa ei tapahdu kehitystä. Uusia normeja ei enää saa kehitettyä, joten keskitytään pitämään jo saavutetusta kiinni. Olisikohan tämä aika nyt ohi, kun ympäristö ja tekoäly ja muu teknologinen kehitys vaatii ihmisoikeusaspektien uutta pohdintaa? Mahdollisesti näillä aloilla on myös suojeluaukkoja, jotka pitää täyttää uudella normistolla.

Tekoälyn osalta Euroopan neuvoston CAHAI-työryhmä pohtii sekä oikeudellisesti sitovan instrumentin että ei-sitovien asiakirjojen tarvetta. Ympäristön ja ihmisoikeuksien osalta pohdinta mahdollisista suojeluaukoista on myös alkamassa. Tematiikan edistämisen takana on kasvava määrä jäsenmaita sekä parlamentaarinen yleiskokous (PACE).

Euroopan neuvoston rooli muistuttaa EUn vastaavaa roolia sikäli, että sen vahvuus on normatiivisessa vallassa, standardien asettajana. Sen arvot parhaassa tapauksessa heijastuvat myös muualle maailmassa. Myös yritysten vastuu korostuu ja samalla monet teknologiayritykset itsekin toivovat yhteisten sääntöjen selkeyttä. Tästä syystä Euroopan neuvosto on käynyt erityistä ajatustenvaihtoa muun muassa Microsoftin edustajien kanssa.

Myönteistä liikehdintää siis on. Myös EUn liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen olisi suuri askel koko maanosan ihmisoikeuskehitykselle. Arviot neuvottelujen (nk. 47+1 –ryhmä) onnistumismahdollisuuksista vaihtelevat kuitenkin suuresti.

Pysähtyneisyys naisten oikeuksien saralla, tarve erityishuomiolle miehiin

Naisten oikeuksien osalta pysähtyneisyys on kuitenkin edelleen tosiasia. Tasa-arvo on suuren vastustuksen kohteena, etenkin globaalisti verkostoituneen nk anti-gender –liikkeen takia.

Myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ kärsii systematisoidusta gender -vastustuksesta, jolla on takanaan vahva kansainvälinen yhteistyö, koordinaatio ja mediavaikuttaminen. Erityisen lokakampanjan kohteena on Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi.

Turkin vetäytyminen Istanbulin sopimuksesta – itsessään harvinainen monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän vastainen teko – toi kuitenkin myös näkyvyyttä sopimukselle. Liechtenstein on hiljattain liittynyt sopimukseen ja Moldovan parlamentti on tehnyt ratifiointipäätöksen. Iso-Britannian ratifiointia odotetaan tapahtuvaksi pian.

Oleellista on pitkäjänteinen työ sopimuksen tuomien hyvien tulosten osoittamiseksi – ja niitä todella on, myös Suomessa. Tätä onkin pyritty viestittämään muun muassa Latvian ja Liettuan suuntaan.

Miehillä on luonnollisesti keskeinen rooli väkivallan vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Tähän onkin kiinnitetty huomiota. Lisäksi kuitenkin tarvitaan myös miesten ja poikien omien oikeuksien edistämistä. Uusi OECDn selvitys (kts. myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote) poikien huonosta koulumenestyksestä on omiaan muistuttamaan siitä, että tasa-arvon toteutuminen vaatii kaikkien osallisuutta.

 

Edit: Tekstiä korjattu 26.11.2021.